Palaa takaisin Ajankohtaista listaukseen

Lähihoitaja Jani Kanstrénin työ ikäihmisten parissa on rikkaampaa kuin moni arvaisi – ”Jos vanhuksen unelmana on Pariisin näkeminen, se voidaan toteuttaa VR-lasien kautta”

Jani Kanstrén valmistui Sataedusta lähihoitajaksi joulukuussa 2019. Nykyisessä työssään hän keskittyy auttamaan ikäihmisiä, kaikella ammattitaidollaan ja koko sydämellään.

Teksti Juulia Nevala Kuva Vesa Saivo

Ruskataloilla työskentelevä lähihoitaja Jani Kanstrén jutustelee tottuneesti talon asukkaiden kanssa ja avustaa heitä samalla päivän rutiineissa. Kanstrén sanoo nauttivansa työstään ikäihmisten arjessa. Yksi parhaista palkinnoista on hänen mukaansa se, kun näkee hymyn toisen kasvoilla.

– Siitä tulee hyvä olo, kun saa auttaa ihmisiä. Minulle on tärkeää tehdä työtä, jolla on merkitystä, Kanstrén kertoo.

Tänä vuonna 31 täyttävä Kanstrén haki Sataedun lähihoitajakoulutukseen vuonna 2018. Hän arveli sopivansa alalle hyvin sosiaalisen luonteensa ansiosta.

– Vanhusten kanssa työskentely tuntui heti itselle oikealta jutulta.

Ovet alan töihin aukenivat opiskeluaikana, kun Kanstrén sai työharjoittelupaikan palvelutalo Ruskahovista. Hän teki vaikutuksen persoonallaan ja osaamisellaan, joten työt jatkuivat harjoittelun jälkeen sijaisuuksina.

– Harjoittelusta jäi myönteinen fiilis ja pääsin tekemään paljon erilaisia juttuja asukkaiden kanssa. Huomasin, että tässä työssä voi oikeasti vaikuttaa siihen, millainen iäkkään ihmisen päivästä muodostuu, Kanstrén kertoo.

Ruskatalojen toiminnanjohtaja Hanna-Leena Ojalainen korostaa, että opintojen harjoittelujaksolla on suuri merkitys, monella tapaa.

– Harjoittelut auttavat usein selvittämään, mikä on se itselle sopivin polku alalla. Vanhustyö on todella rikasta ja monipuolista, mikä ei välttämättä nouse esiin pelkkää teoriaa opiskelemalla. Hyvin hoidettu harjoittelu saattaa poikia myös lisää töitä, niin kuin esimerkiksi Janin kohdalla.

Ojalainen sanoo lähihoitajan koulutuksen tarjoavan valtavasti mahdollisuuksia.

– Tämä on ala, jossa pääsee oikeasti toteuttamaan itseään. Paljon on kiinni omasta persoonasta ja siitä, miten tätä työtä haluaa tehdä, Ojalainen kuvailee.

Sataedun terveydenhuollon lehtori Krista Toivonen on samoilla linjoilla.

– Lähihoitaja voi työskennellä hyvin erilaisissa paikoissa. Jos kokee itsenäisemmän työskentelyn omakseen, kotihoito voi olla se juttu, mutta esimerkiksi palveluasumisen yksiköissä pääsee tekemään töitä tiimissä. Ikääntyneiden hoidon ja kuntoutuksen alalla jokainen voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan.

Työ, joka on paljon muutakin kuin arkisia askareita

Jani Kanstrénin tavallinen työpäivä alkaa yleensä asukkaiden herättelemisellä ja aamutoimissa auttamisella. Päivän aikana huolehditaan myös muun muassa ruokailut ja tarvittavat hoitotoimet. Vaikka lähihoitajan työhön palvelutalossa kuuluu arkisista rutiineista huolehtiminen, se on paljon muutakin. Yksi työn tärkeimmistä ohjenuorista on kohdata ihminen ihmisenä.

– Ajan viettäminen asukkaiden kanssa on tärkeää ja merkityksellistä. Yhteinen puuha voi olla vaikka tv:n katsomista, käsitöitä, ulkoilua tai höpöttelyä, Kanstrén sanoo.

Kanstrénin mukaan monet jutteluhetket keskittyvät elettyyn elämään ja sen eri vaiheiden muisteluun. Myös oma perhe on monille ikäihmisille mielekäs puheenaihe. Välillä päivitellään tämän päivän asioita, jos taustalla pyörii uutislähetys.

–Tärkeintä on olla läsnä. Välillä asukkailla on huonoja päiviä, jolloin heitä ei juuri hymyilytä eikä juttelukaan huvita. Sekin on täysin ok, Kanstrén toteaa.

Hän sanoo työn vaativan ennen kaikkea empaattisuutta, rauhallisuutta ja ystävällistä asennetta.

– Sillä pääsee pitkälle, kun kohtelee ihmisiä hyvin.

Toiminnanjohtaja Ojalaisen mukaan lähihoitajan työ edellyttää myös vastuullisuutta ja sitoutuneisuutta.

– Ikäihmiset ovat hyvin usein monisairaita, mikä vaatii työntekijältä laaja-alaista osaamista, sen ylläpitämistä ja päivittämistä. Työhyvinvoinnin pohja rakentuu siitä, että hoitaa työnsä hyvin.

Sataedun Toivonen lisää, että ikäihmisten kanssa vietetty aika tarjoaa parhaimmillaan myös paljon enemmän kuin pelkkää työtä.

– Iäkkäillä ihmisillä on aina elämäntarina kerrottavaan. Jos malttaa kuunnella ja kunnioittaa sitä, voi saada uusia ja arvokkaita näkökulmia omaankin elämään.

Kehittyvä teknologia hoitotyön tukena

Ikäihmisten hoito on noussut yhä suurempaan rooliin vuosien aikana, sillä palvelutaloasukkaiden määrä on lisääntynyt väestön vanhenemisen myötä. Tämän vuoksi hoitajiakin tarvitaan enemmän. Suuri muutos on tapahtunut myös palvelutalossa asuvien ikäihmisten kuntoisuudessa, joka on heikentynyt.

– Vielä 1990-luvulla palveluasukas saattoi olla niin hyväkuntoinen, että hän polki itse fillarilla torille hakemaan mansikoita ja leipoi sen jälkeen mansikkakakun. Toki nykyisinkin saatetaan leipoa kakkuja yhdessä, mutta asukkaat eivät pysty siihen yksin, vaan tarvitsevat avukseen henkilökuntaa, toiminnanjohtaja Ojalainen sanoo.

Viime vuosina hoiva-alan avuksi ovat tulleet enenevissä määrin digitaalisuus ja kehittyvä teknologia.

– Teknologia on yksi laadukkaan hoidon mahdollistajista. Esimerkiksi hyvinvointirannekkeella voidaan mitata vanhuksen vuorokausirytmiä, jonka pohjalta tehdään johtopäätöksiä nukkumisesta ja liikkumisesta. Monet ikääntyneet saattavat itse sanoa kaiken olevan hyvin, mutta ranneke voikin kertoa toista, lehtori Toivonen selittää.

Hänen mukaansa teknologia on auttanut järkevöittämään hoitotyön toimintamalleja, lisännyt turvallisuutta ja vapauttanut hoitajilta enemmän aikaa ikäihmisten kohtaamiseen. Teknologialla voidaan myös mahdollistaa asioita, jotka eivät muuten enää onnistuisi.

– Jos vanhuksen unelmana on vaikkapa Pariisin näkeminen, se voidaan toteuttaa esimerkiksi VR-lasien kautta. Monet ikäihmiset ovat hyvin kiinnostuneita kokeilemaan uutta ja haluavat olla ajan hengessä mukana, Toivonen sanoo.

Ikäihmisten hoitotyön tärkein tavoite on kuitenkin tarjota turvallinen paikka asua ja elää.

– Jokaisella on oikeus elää omannäköistä elämää omine tarpeineen ja tahtoineen. Sen mahdollistaminen on lähihoitajien ja kaikkien muidenkin hoitoalalla työskentelevien tehtävä, Ruskatalojen Ojalainen kiteyttää.

Kanstrén on samaa mieltä.

– Tässä työssä on kaikista parasta, kun näkee, että vanhuksella on hymy huulessa, maha täynnä ja hyvä olla.

Janin työpäivien tähtihetkiä

”Tuikkukynttilän sytyttäminen voi olla ikäihmiselle iso juttu, vaikka itselle se on vain lyhyt hetki työpäivässä. Pienet teot merkitsevät.”

”Esittelin kerran tölkkien nipsuista tekemääni laukkua iäkkäälle asukkaalle. Hän oli siitä todella innoissaan. Juttelu laukusta jatkui seuraavana päivänä, sillä asukas oli nähnyt siitä jopa unta.”

”Ikäihmiset ovat usein kiinnostuneita myös meidän hoitajien elämästä. Kertomalla jotakin itsestään voi piristää toisen päivää.”

Jos kiinnostuit, toimi näin


Palaa takaisin Ajankohtaista listaukseen