Sataedu on kutsuttu mukaan välinehuoltoalan perustutkintoa uudistavaan työryhmään. Välinehuoltoalan perustutkinnon vastuuopettaja Heidi Kiuru toimii Opetushallituksen kokoaman työryhmän koordinoijana. Opetushallitus vastaa ammatillisten tutkintojen perusteiden valmistelusta ja päättää niistä.
Sataedun valinta valmistelutyöhön kertoo, että sen järjestämä laadukas ja työelämälähtöinen koulutus sopii esimerkiksi muille koulutuksen järjestäjille. Tutkinnon perusteiden uudistustyössä on vahva rooli myös Sataedun yhteistyökumppanin, SataDiagin välinehuoltopäällikkö Tuija Haapasella, välinehuoltaja Marjanne Kulmalalla, tiiminvetäjä Kirsti Laitomaalla ja välinehuoltaja Satu Mäkisellä. Kirsti Laitomaa myös opettaa alaa Sataedussa.
Tämä tiimi valmistelee pohjaa työelämän tarpeet huomioivalle välinehuollon perustutkinnolle: Tuija Haapanen (vas), Satu Mäkinen, Kirsti Laitomaa, Heidi Kiuru, ja Marjanne Kulmala. Kuva: Taru Tolppo
Työryhmä laatii selkeistä työprosesseista ja uuden perustutkintomallin mukaisista arviointikriteereistä pohjaa välinehuoltoalan perustutkinnon perusteille. Työryhmän tukena on laaja työ- ja elinkeinoelämän edustajista, koulutuksen järjestäjistä ja opettajista sekä työelämätoimikunnista koostuva yhteistyöverkosto. Sen jäsenet seuraavat ja kommentoivat valmistelutyötä. Niin valmistelutyön dokumentit kuin myös tulevat lausuntokierrokset ovat kaikille nähtävissä ja kommentoitavissa sähköisesti Opetushallituksen sivuilla.
Tavoitteena on nostaa perustutkinnon tasoa
Tutkintoa uudistavalla Heidi Kiurulla on vankka asiantuntemus tehtävässään, sillä hänellä on yli viidentoista vuoden kokemus välinehuoltajan työstä.
– Tehtävä on erittäin mieluinen ja haastava. Kaikille ammatillisille perustutkinnoille on jo laadittu yhteiset arviointikriteerit. Meidän työryhmämme tehtävänä on tuoda ne avattuna uudistuvaan välinehuollon perustutkintoon. Tavoitteena on nostaa perustutkinnon tasoa, sillä aiemmin avatut arviointikriteerit eivät ole käsittäneet koko tutkintoa. Uudistuksen myötä opettajat voivat arvioida opiskelijoita näytöissä viisiportaisella ammattitaitovaatimusten arviointijärjestelmällä. Näin arvioinnin laatu paranee, Heidi Kiuru kertoo.
Välinehuoltoalan perustutkinto on uudistunut viimeksi vuonna 2018, joten sen asiasisältö on jo hyvin pitkälle päivitetty sopivaksi.
– Perustutkinnossa on viisi pakollista tutkinnon osaa ja yksi valinnainen ammatillisen tutkinnon osa. Tutkinnon uudistus saattaa muuttaa tätä rakennetta. Mahdolliset muutokset tehdään työelämän tarpeita tarkasti kuunnellen. Uudistettujen perusteiden arvioidaan astuvan voimaan 1.8.2022, Heidi Kiuru kertoo.
Arvostusta vaativalle alalle
Uudistuksen tavoitteena on myös nostaa alan arvostusta. Välinehuolto on tarkkaa ja vaativaa työtä. Kyseessä on ennaltaehkäisevä työ, joka on verrannollinen hoitohenkilökunnan työhön. Välinehuoltajan työpanos on elintärkeä esimerkiksi leikkaussaleissa.
Välinehuollon koulutus on muuttunut viime vuosikymmeninä. Koulutus alkoi aikanaan muutaman kuukauden kursseilla, mutta laajeni vaatimusten kasvaessa. Syyt Sataedun nopealle kehittymiselle sen ensimmäisestä alan rekrykoulutuksesta koko tutkinnon uudistamisen vetäjäksi ovat koulutuspäällikkö Heli Sulkavan mielestä varsin selvät.
– Meillä on alusta alkaen ollut lähtökohtana laadukkaan ja työelämälähtöisen koulutuksen tuottaminen. Koulutuksen järjestäjä ei voi yksin, ei edes yhdessä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa, kehittää koulutusta ilman tiivistä työelämäyhteistyötä. Olemme tehneet yhteistyötä jo pitkään SataDiagin kanssa, koska haluamme olla mukana tuottamassa osaavia ammattilaisia heidän tarpeisiinsa. Opiskelijavalinnat olemme tehneet yhteistyössä Satakunnan TE-palveluiden ja SataDiagin esimiesten kanssa, Heli Sulkava kertoo.
Jatkossa tutkinnon osat vastaavat yhä paremmin työelämän kasvaviin vaatimuksiin, ja kukin osa muodostaa itsenäisesti arvioitavan kokonaisuuden. Tutkinnon osat ovat myös sovellettavissa esimerkiksi kemian ja elintarviketeollisuuden täydennyskoulutukseksi yritysten hygienian ja välinehuollon osaajille.
– On suuri kunnia päästä tekemään tällaista tutkinnon perusteiden uudistustyötä. Välinehuoltoalan koulutuksen osalta olemme näköalapaikalla ja pystymme heti siirtämään uusissa tutkinnon perusteissa olevat asiat käytännön toimintaan. Satakuntalainen laadukas osaaminen saadaan näin näkyväksi, Heli Sulkava painottaa.
Yhteistyökumppanina vahva välinehuollon osaaja, SataDiag
Välinehuolto on keskittynyt Satakunnassa Rauman terveyspalveluja ja muutamaa terveyskeskusta lukuun ottamatta Satakunnan sairaanhoitopiirin liikelaitos SataDiagiin. Välinehuoltokeskus ja sen yksitoista asiakaspistettä sijaitsevat Satasairaalassa Porissa. Niiden lisäksi SataDiagilla on maakunnassa kuusi asiakaspistettä sekä valmiudet laajentaa toimintaa.
Jo toinen välinehuollon perustutkintoa suorittava opiskelijaryhmä on aloittanut työssä tapahtuvan opiskelunsa SataDiagissa. Heidän työnsä ja opiskelunsa luovat pohjaa alan perustutkinnon perusteiden uudistamiseen.
– Uudistustyö on tervetullut, sillä tutkintoa suorittavien näyttöjä on ollut välillä hankalaa arvioida nykyisillä kriteereillä. Työryhmään osallistuminen on lisännyt meillä töitä, mutta resurssien uudelleen järjestelyllä olemme saaneet vapautettua henkilöstöä työryhmässä tarvittavaan asiantuntijatyöhön, välinehuoltopäällikkö Tuija Haapanen kertoo.
Välinehuoltoalalla on valoisat työllistymisnäkymät. SataDiagissa työskentelee noin seitsemänkymmentä vakituista välinehuoltajaa. Heistä noin neljännes saavuttaa eläkeiän viiden vuoden aikana. Sataedu ja SataDiag ovat yhteistyössä kouluttaneet eri aloilta tulleita, jo soveltuvan tutkinnon suorittaneita ja valintatestit läpäisseitä henkilöitä omaehtoisella koulutuksella tai työvoimakoulutuksella välinehuoltajiksi. Näin kiinnostavalle alalle on saatu motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.
Tuija Haapanen kertoo, että alaa on helppo suositella.
– Tämä on selkeää ja monipuolista prosessityötä. Vakituisen työpisteen sijaan välinehuoltajamme kiertävät asiakaspisteissä eri työtehtävissä. Tilanteesta riippuen henkilö voi työskennellä joko yksin tai tiimissä, ja näinkin työ on vaihtelevaa.