Belgialaisen Atlas Collegen sähköautomaatioalan opettaja Robert Gabriels naurahtaa, ettei hänestä pitänyt koskaan tulla opettajaa, mutta niin vain kävi. Hänestä tuli opettaja ja myöhemmin vielä tärkeä Sataedun liikkuvuuskumppani. Robert Gabriels on vieraillut kuluneen kymmenen vuoden aikana Sataedussa 1–2 kertaa vuodessa. Elokuinen vierailu on nyt jo kuluvan vuoden kolmas. Sataedu tuntuukin kokeneesta belgialaisopettajasta jo lähes toiselta kodilta. Jos hänen alkuperäiset suunnitelmat olisivat toteutuneet, olisivat monet Sataedu-vierailut jääneet tekemättä.
– Ei minusta pitänyt tulla opettajaa, opiskelin insinööriksi ja halusin eteenpäin. Vanhempani kannustivat kuitenkin kokeilemaan minulle tarjottua opetustyötä. Huomasin pitäväni siitä, ja jäin sähköautomaatioalan opettajaksi, Robert Gabriels kertoo.
Uravalinta oli onnistunut, ja sitä todisti aikanaan myös hänen opiskelijoidensa saavuttama voitto eurooppalaisessa automaatioalan kilpailussa. Robert Gabriels kertoo, että kilpailuvoiton jälkeen heräsi ajatus, että vastaavaa kansainvälistä yhteistyötä kannattaisi tehdä jatkossakin.
Ensimmäiseen yhteistyöhankkeeseensa Robert Gabriels tarvitsi pohjois-, keski- ja etelä-eurooppalaisen kumppanin. Pohjoisen kumppanin valinta osui Sataeduun. Käytännön yhteistyö Sataedun ja erityisesti silloisen vararehtori Marko Kemppisen kanssa alkoi vuoden 2009 alussa. Sataedulaiset saavat Robert Gabrielsilta kiitosta luotettavana yhteistyökumppanina.
– Minulla on ollut kuluneiden vuosien aikana paljon projekteja eri maissa. Sataedun kanssa yhteistyö on ollut hyvää. Projektit ovat edenneet enimmäkseen yhteisymmärryksessä ja yhteistyötä on ollut kiva tehdä. Avoin ilmapiiri ja asenne ovat auttaneet ongelmaratkaisuissa.
Robert Gabriels kertoo, että yli kymmenen vuoden yhteistyö kansainvälisyyspäällikkö Marko Kemppisen kanssa on onnistunut hyvän vuorovaikutuksen takia. Molemmat auttavat toisiaan. Yhteisymmärrystä edistää myös miesten lähes samanlainen sähköautomaatioalan koulutus ja opettajuus.
Työelämäyhteistyö on Robert Gabrielsin mukaan samanlaista Belgiassa ja Suomessa. Hän on tuonut opiskelijoitaan työssäoppimaan Sataedun yhteistyöyrityksiin. Satmatic Oy ja Utu Oy ovat tulleet tutuiksi nuorille belgialaisille. Yksi yhteistyöprojekti on ollut myös Sataedun Ulvilan toimipaikalle rakennettu hyvinvointiteknologian tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristö MeWet-koti, jota hänen opiskelijansa ovat olleet rakentamassa Sataedun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.
Kuvassa: Robert Gabriels (vas.) ja Jan Thijs
Erilaiset tavat kouluttaa
Robert Gabrielsin kanssa vieraillut kollega, englannin kielen opettaja ja eTwinning-lähettiläs Jan Thijs oli Sataedussa nyt toistamiseen. Ensimmäisellä vierailullaan vuonna 2013 hän tutustui suomalaiseen koulutukseen ja liikkuvuusprojekteihin. Sitä ennen Sataedu oli tullut hänelle tutuksi englannin kielen lehtori Johanna Palmgrenin kanssa tehdystä eTwinning-yhteistyöstä.
– Niukan rahoituksen vuoksi tähänastinen kansainvälisyystyöni on ollut vain tietoverkkojen mahdollistamaa. Luokillani on ollut kumppanuusluokkia eri puolilla Eurooppaa, ja me olemme jakaneet oppituntejamme Skypen välityksellä. Opetuskielenä on aina ollut englanti, mutta tuntien aiheet ovat vaihdelleet ja ne ovat voineet liittyä esimerkiksi opiskelijahyvinvointiin, historiaa tai kulttuuriin. Kun Robert pyysi minua mukaan tälle vierailulle, pääsin tutustumaan teidän käytäntöihinne tarkemmin, Jan Thijs kertoo.
Seurattuaan viime vuosina Sataedun kuljetusalan opettajien menestyksekästä kansainvälistä yhteistyötä Jan Thijs kertoo arvostavansa joustavampaa suomalaista koulutusjärjestelmää.
– Opettajat saavat Suomessa palkkaa tekemästään kansainvälisyystyöstään ja vaihtoon lähtevien opiskelijoiden ohjauksesta. Me belgialaiset opettajat teemme tätä innon ja intohimon vuoksi käytännössä omalla ajallamme.
Suomalainen jaksoihin perustuva opetusmalli saa kiitosta Jan Thijsilta. Hänestä olisi mielenkiintoista kokeilla opettaa englantia intensiivisesti kymmenen viikon jaksossa, heillä kun kielitunteja on viikoittain koko opintojen ajan. Muitakin eroja maiden opetusmalleista on löytynyt helposti. Jan Thijs kuitenkin painottaa, että ne ovat eroja. Asioita ei tehdä paremmin tai huonommin, vain eri lailla.
– Meillä on Belgiassa enemmän sääntöjä. Opiskelijoilla ei saa olla tunneilla kännyköitä tai lävistyskoruja. Sataedussa taas opiskelijat eivät käytä luokissa kenkiä, Jan Thijs luettelee muutamia eroja ja jatkaa, että belgialaiset opiskelijat pitävät suomalaisen koulun vapaudesta. Ihmetystä puolestaan herättää hiljaisuus niin koulussa kuin koulun ympäristössäkin. Meillä on kouluissa enemmän opiskelijoita ja siten myös ääntä. Useilla opiskelijoilla on monikulttuurinen tausta ja niiden mukaiset tavat kommunikoida ja käyttäytyä, mikä vaikeuttaa toisinaan opettajan työtä, Jan Thijs kertoo.
Haluatko tutustua tarkemmin Sataedun ja Atlas Collegen opiskelijavaihtoon ja -liikkuvuuksiin?
Seuraa toimintojen omia somekanavia.
Sataedu
Facebookissa
Sataedu SATAMOVE, Sataedu Internationalization
Atlas College
Facebookissa atlasmovers
Instagramissa atlas.movers
Click here if you want to read English version