Ammatillista koulutusta uudistetaan rahoituksen, oppimisen tuen ja toiminnanohjauksen kokeilun kautta. Ammatillisen koulutuksen kasautumista samoille henkilöille pyritään vähentämään.
Menneinä vuosina ammatillisessa koulutuksessa ovat jo puhaltaneet monet muutoksen tuulet.
Vuonna 2021 valmistauduttiin oppivelvollisuuden laajentumiseen. Jokaiselle nuorelle varmistettiin mahdollisuus toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Oppivelvollisuusiän noston lisäksi keskeisiä uudistuksia olivat opiskelijalle maksuton opiskelu toisella asteella sekä ohjauksen ja nivelvaiheiden kehittäminen.
Vuonna 2015 tutkinnot ja muut määräykset muuttuivat, ja osaamisperusteisuus tuli voimaan. Osaamisperusteisuuden ideana on se, että opiskelijan osaaminen ratkaisee ja jokainen etenee opinnoissaan omaan tahtiinsa. Lisäksi tavoitteena oli se, että opiskelija opiskelee vain sellaista, mistä hänellä ei vielä ole osaamista. Osaamista tulee hankkia monipuolisissa oppimisympäristöissä: työpaikalla, oppilaitoksessa ja virtuaalisissa ympäristöissä.
Vuonna 2022 astui voimaan ammatillisten perustutkintojen uudenlainen ammattitaitovaatimusten ja arviointikriteerien uudistus. Lisäksi yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteiden uusi kuvaustapa ja geneeriset arviointikriteerit tulivat voimaan.
Menneinä vuosina myös ammatillisessa koulutuksessa käytettävä terminologia on muuttunut. Lisäksi opiskelijahuolto on ollut muutoksessa Hyvinvointialueiden muodostumisen aikana ja nyt viimeisimpänä työllisyysalueet ja sieltä nousevat muutokset asettavat vaateita ammatilliselle koulutukselle.
Ammatillisen koulutuksen tulee olla ajassa mukana mutta huomata vahvojensignaalien lisäksi heikot signaalit.
Muutokset eivät kuitenkaan ole aina uhkia vaan mahdollisuuksia tehdä toisin, uudistaa ja uudistua.
Me Sataedussa olemme tarttuneet haasteisiin ja muutoksiin huolehtimalla riittävästä opetuksesta ja ohjauksesta. Opetusta ja ohjausta on saatavilla, ja tämän lisäksi olemme vahvistaneet ohjausosaamista koulutusohjaajia palkkaamalla. Käsitys oppimisesta korostaa yksilöllisyyttä, monimuotoisuutta ja jatkuvan oppimisen periaatteita. Lisäksi osaamisperusteisuuden lähtökohtien mukaisesti on annettava tilaa ja aikaa kasvulle niin nuorten kuin aikuisoppijoiden kohdalla.
Ammatillisen koulutuksen tulee olla ajassa mukana mutta huomata vahvojen signaalien lisäksi heikot signaalit. Tulevaisuuden tutkija Elina Hiltusen mukaan heikko signaali on ensioire muutoksesta tai merkki nousevasta asiasta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä. Se on tapahtuma, joka tuntuu oudolta ja merkitykselliseltä, ja sitä voidaan pitää suuremman muutoksen merkkinä.
Heikot ja vahvat signaalit auttavat meitä kuvittelemaan toisenlaisia tulevaisuuksia, ja venyttämään ajatteluamme siitä, mitä kaikkea tulevaisuus voi olla.
Ajan trendit kertovat ilmiöistä, joita jo näemme ympärillämme ja jotka ovat useimmiten mitattavissa. Jos huomio on vain tässä hetkessä, voi jäädä liian pitkäksi aikaa nykyhetkeen, ja nousevia ilmiöitä jää huomaamatta.
Uusia töitä ja ammatteja syntyy, ja uudenlaisia taitoja tulevaisuuden töihin tarvitaan.
Tulevaisuuden ammattien ja pedagogiikan suuntaviivojen laatiminen on usein juuri pyrkimystä löytää ja tavoittaa erilaiset signaalit. Uusia töitä ja ammatteja syntyy, ja uudenlaisia taitoja tulevaisuuden töihin tarvitaan. Näitä taitoja ovat mm. joustavuus, ennakointi, medialukutaito, sivistys, ryhmätyötaidot, uuden oppiminen ja vanhan poisoppiminen, itsensä johtamistaidot, kiertotalousosaaminen, kyberturvaosaaminen ja empatia.
Jatkuvasti muuttuva työelämä asettaa uusia vaatimuksia niin oppimiselle kuin opetuksellekin. Sataedussa pedagogiikkaa ja tutkintorakennetta on uudistettava näihin muutoksiin vastaamiseksi.
Oppiminen ja opiskelu on siirtynyt ja siirtyy perinteisistä oppimisympäristöistä kohti joustavia, teknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä. Opettajien ja ohjaajien rooli on muuttunut tiedon jakajista oppimisen mahdollistajiksi, ja valmentajiksi, jotka tukevat opiskelijoiden inhimillistä ja ammatillista kasvua sekä osaamisen kehittymistä. Tämän lisäksi meillä kaikilla on kasvatusvastuu jokaisesta oppijasta.
Sataedussa tärkeä osa hyvinvointia on yhteisöllisyys: tunne siitä, että kuuluu johonkin. Olla osa yhteisöä on edistää hyvinvoinnin lisäksi myös oppimista.
Ihan lähitulevaisuudessa askelmerkkejä edellä olevaan luo valmisteilla oleva uudistettu Pedagoginen käsikirja. Pedagoginen käsikirja on meidän oma arjen työkalu. Sinne on koottu lyhyesti asiat, jotka jokaisen tulee toiminnassaan ottaa huomioon. Se on myös osa Sataedun strategiaa. Ohjaustyötä tehdään pedagogiikan viitekehyksessä, joten pedagoginen käsikirja ohjaa suurelta osin myös erilaisten ohjaajien ja muunkin henkilökunnan työtä.
Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö on tulevaisuudessa entistä monikytköksellisempi. Useat eri muutosvoimat, mahdolliset tulevaisuuspolut, asiakkuuden ja työkumppanuuden rajojen hämärtyminen, oppilaitoskeskeisyyden väheneminen vaatii toisenlaisia taitoja oppijoilta, opettajilta ja meiltä kaikilta. Nuoret, joita koulutamme nyt ovat työelämässä 2090 luvulla.
Anne Laine
Kirjoittaja on Sataedun rehtori, joka on ammatillisesta koulutuksesta yhäti innostunut.