Sataedun uuden strategian mukaisesti panostamme tulevaisuuden elinvoimaisuuteen Satakunnassa. Olemme nostaneet ensi vuoden toiminnallisiksi tavoitteiksi muun muassa seuraavat asiat. Selvitämme työelämän näkemykset valmistuvien opiskelijoiden osaamisesta ja sen mahdollisesta lisäämistarpeesta työllistymisen varmistamiseksi. Kohdennamme selvitystyön aloille, joissa valmistuneiden työllistyminen ei korreloi Satakunnassa olevan työvoimatarpeen kanssa.
Mutta me pystymme vaikuttamaan siihen, että opiskelijoiden henkilökohtainen osaamisen hankkimispolku huomioi paitsi hänen omat tarpeensa, myös satakuntalaisen työelämän tarpeet.
Saamme kuulla liian usein työnantajien näkemyksiä siitä, että juuri valmistuneilta henkilöiltä puuttuu olennaisia työelämän taitoja. Me emme pysty ihmeisiin, jos ammatillista koulutusta edeltäneet vuodet aiemmissa oppilaitoksissa ja kotona eivät ole rakentaneet pohjaa itsestään ja tekemisistään vastuun ottamiselle. Mutta me pystymme vaikuttamaan siihen, että opiskelijoiden henkilökohtainen osaamisen hankkimispolku huomioi paitsi hänen omat tarpeensa, myös satakuntalaisen työelämän tarpeet.
Kauppakamarien uuden osaajakyselyn mukaan kolmannes yrityksistä kokee, ettei alueen oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen vastaa yrityksen tarpeisiin. Toisaalta samansuuruinen joukko on osaamiseen tyytyväisiä. Yritykset nostavat osaajapulan toimivimmaksi lääkkeeksi koulutuksen sisältöjen kehittämisen. Ne toivovat koulutukselta tiukempaa struktuuria ja vaatimustason nostamista, jottei yritysten tarvitsisi resursoida yhä enemmän uuden työntekijän perehdyttämiseen. Alojen peruskäsitteet ja tyypillisimmät työtehtävät tulisi olla edes teoriatasolla hallussa ennen ensimmäistä työssäoppimisjaksoa. Tämä on meille arvokasta tietoa toimintamme kehittämisen perustaksi, kun pyrimme tuottamaan hyvin työllistävää osaamista maakuntaamme.
Paikalliset työmarkkinat hyötyvät niiden erityispiirteet ja olosuhteet huomioivasta palveluntarjonnasta
Muodostamme vuoden 2025 aikana alakohtaisia työelämäryhmiä, joiden avulla keräämme ja jaamme tietoa työelämän kanssa. Hankimme tietoa paikallisten työmarkkinoiden erityispiirteistä ja kehitämme verkostoissa ratkaisuja niiden tarpeisiin. Muodostamme työelämäryhmät työelämää palvelevilla kokoonpanoilla ja toimintaperiaatteilla. Tämän vuoksi hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan jo valmiita verkostoja, joiden toiminta on vakiintunutta Satakunnassa.
Paikalliset työmarkkinat hyötyvät niiden erityispiirteet ja olosuhteet huomioivasta palveluntarjonnasta. Uudet työllisyysalueet on luotu palvelemaan tätä ajatusta. Onkin otettava paikalliset työnantajat mukaan koulutusten suunnittelu- ja ennakointiprosessiin. Yritykset luovat työllisyyden, hallinnolliset päätökset ja organisoinnit ovat olemassa vain palvellakseen tätä työtä.
Näissä kaikissa edellä mainituissa toimenpiteissä avainasemassa on verkostomainen työskentely tiiviisti työelämän, työllisyysalueiden, kuntien ja tarvittaessa myös muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa. Koulutusmaailman tarjoamien palvelupolkujen on oltava selkeitä vailla päällekkäisyyksiä muiden toimijoiden kanssa. Yrityksiä ei kiinnosta hallinnolliset raja-aidat, vaan se, että ne saavat juuri sitä palvelua mitä kulloinkin tarvitsevat.
Sataedussa on vahvaa osaamista maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvien palveluiden järjestämisessä. Olemme mukana ratkaisemassa osaavan työvoiman saamisen tarpeita yhdessä työnantajien kanssa. Meille on kunnia-asia, että polut työelämään ovat auki ja vastaanottava taho on mukana vaikuttamassa koko opiskelumatkan ajan. Suomen kielen osaamisen tarpeesta tuntuu olevan monia eri näkemyksiä. Me Sataedussa haluamme opiskelijoillemme tarkoituksenmukaisen suomen kielen taidon. Se on olennaisena takeena ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutumiselle, työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiselle sekä oikeusturvan ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle. Se luo kyvykkyyden ja mahdollisuuden yhteiskunnalliseen osallisuuteen.
Teemme karhunpalveluksen ihmisille, jos väitämme heidän työllistyvän helposti Satakuntaan ilman edes välttävää suomen kielen taitoa.
Suomen kielen osaaminen ei tarkoita täydellistä kielitaitoa kaikille. Se tarkoittaa sellaista kielitaitoa, jolla työntekijä pystyy tasavertaisena ottamaan vastaan ohjeita ja määräyksiä, noudattamaan turvallisuusvaatimuksia sekä palvelemaan asiakkaita niin, ettei heidän ei tarvitse pelätä jonkin olennaisen seikan jäävän palvelussa huomiotta. Olennaista on miettiä, mikä on kunkin palvelun tavoite ja toimia sen mukaisesti. Teemme karhunpalveluksen ihmisille, jos väitämme heidän työllistyvän helposti Satakuntaan ilman edes välttävää suomen kielen taitoa.
Me emme syyllistä työnantajia siitä, jos he eivät palkkaa heidän toimialaansa ja työympäristöönsä suhteutettuna liian puutteellista kielitaitoa omaavia. Me pyrimme heidän kanssaan yhteistyössä ratkaisemaan tätä ongelmaa ja vajetta tarjoamalla hyvin laajalla kattauksella erilaisia koulutus-, valmennus- ja kartoituspalveluita juuri heidän tarpeisiinsa.
Kirsi-Marjo Halonen
Kirjoittaja on Sataedun koulutusjohtaja ja Sataedu Oy:n toimitusjohtaja, joka kuuntelee tarkalla korvalla alueemme työelämän tarpeita.