Ammatillinen koulutus avaa monia mahdollisuuksia. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan ammatillista osaamista sekä kasvua sivistyneeksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Koulutus vastaa työelämän osaamistarpeisiin ja edistää yrittäjyyttä. Ammatillisissa perustutkinnoissa hankitaan alalla vaadittavat perustaidot. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot mahdollistavat osaamisen kehittämisen työuran eri vaiheissa. Tutkintojen lisäksi järjestämme tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta ja monenlaista täydennys- ja lisäkoulutusta.
Oppiminen ei lopu silloin, kun ammatillinen tutkinto on saavutettu. Se jatkuu läpi koko elämän. Suoritettu tutkinto avaa mahdollisuuksia kehittää osaamista ja opiskella aina lisää. Mutta ennen kaikkea ammatillinen koulutus tarjoaa suoran tien työelämään.
Ammatillinen koulutus uudistuu ja muuttuu ajassa. Ammatillisesta koulutuksesta keskustellaan paljon ja hyvä, että keskustellaan. Pelkkä keskustelu esimerkiksi lähiopetuksesta ja sen määrästä on mielestäni kapea ja vähän säröinen näkökulma ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa. Yhteistyö koko ympäröivän työelämän kanssa on keskeisessä roolissa ammatillisen koulutuksen arjessa. Tavoitteena on työelämässä tarvittavan osaamisen varmistaminen ja koulutuksen laadun jatkuva parantaminen.
Vuonna 2018 astui voimaan ammatillisen koulutuksen reformi, joka uudisti paljon ammatillista koulutusta. Tärkeään asemaan nousivat työpaikoilla tapahtuva koulutus ja siellä oppiminen sekä yksilölliset opintopolut. Reformilain myötä tuotiin esiin ajatus siitä, että osaaminen on yhtä arvokasta huolimatta siitä, miten ja missä se on hankittu. Kaikkia laissa esitettyjä tavoitteita ei vielä ole ehditty saavuttaa ja laissa esitettyjen tavoitteiden mukaisen toiminnan vakiinnuttaminen vaatisi vakaata taloudellista toimintaympäristöä ja työrauhaakin.
Pelkkä keskustelu esimerkiksi lähiopetuksesta ja sen määrästä on mielestäni kapea ja vähän säröinen näkökulma ammatillisesta koulutuksesta puhuttaessa.
Opetushallituksen ennakointityön mukaan 46 prosenttia vuoden 2016 työvoimasta eläköityy 2035 mennessä. Ennakointitiedon mukaan ammatillisen koulutuksen vuosittainen tarve ei tule juurikaan supistumaan seuraavan 15 vuoden aikana. Yritykset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita osaajia. Siksi on varmistettava, että jokaisella valmistuvalla on riittävät ammatilliset tiedot ja taidot sekä muut valmiudet työelämää.
Ammatillisen koulutuksen toimintakenttä on muuttunut ja muuttuu huomattavasti muun muassa digitalisaation, ilmastonmuutoksen, työn murroksen ja väestökehityksen myötä. Muutokset niin työelämässä ja yhteiskunnassa ovat suuria ja perinpohjaisia sekä osin ennustamattomiakin. Muutoksia vauhdittivat osaltaan Covid-19-pandemia ja Ukrainan sota. Taloudellisen toimintaympäristön ja etenkin turvallisuusympäristön ennustetaan muuttuvan tulevaisuudessa vieläkin epävakaammaksi. Tähän sopeutuminen edellyttää yksilöiltä, työelämältä ja yhteiskunnalta muutos- ja uudistuskyvykkyyttä.
Työelämän kehittämistehtävä on kuulunut ammatillisen koulutuksen tehtävään jo pitkään. Sen merkitys, rooli ja toteutustavat osana ammatillista koulutusta on vaihdellut eri aikoina ja tilanteissa.
Työelämän kehittämistehtävä on kuulunut ammatillisen koulutuksen tehtävään jo pitkään. Sen merkitys, rooli ja toteutustavat osana ammatillista koulutusta on vaihdellut eri aikoina ja tilanteissa. Työelämän kehittämistehtävän painoarvoa olisi nostettava paremmin esiin muun muassa edellä olleiden muutosten haltuun ottamisessa. Esimerkiksi ammatillista koulutusta koskevassa EU-suosituksessa linjataan, että ammatillinen koulutus saadaan kestokykyiseksi ottamalla se osaksi taloudellisia, teollisia ja innovointistrategioita, mukaan lukien elpymiseen sekä vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen liittyviä strategioita.
Ammatillinen koulutus kohtaa tulevaisuudessa uudenlaisia vaatimuksia ja odotuksia. Yksilöiden ja työelämän osaamis- ja kehittämistarpeet muuttuvat usein nopeastikin. Moninaisiin työelämän osaajatarpeisiin vastataan yritysten ja oppilaitosten yhteistyökoulutuksilla esimerkkinä nyt Pohjois- Satakunnassa tapahtuva Sataedun ja kone- ja tuotantoyritysten kanssa toteutuva koulutusyhteistyö. Vaatimusten ja odotusten myötä ammatillisen koulutuksen on uudistettava toimintatapoja ja – periaatteita ja toimintatapojaan muun muassa joustava jatkuva haku, erilaiset e-oppimisen muodot.
Erilaisten muutosten keskellä Sataedun ammatillinen koulutus on valmis olemaan mukana tarjoten houkuttelevia ja haluttuja koulutus- ja yhteistyövaihtoehtoja. Vastuullisesti yhdessä ja yhteistyöllä osaavaa työvoimaa kouluttaen.
Anne Laine
Kirjoittaja on Sataedun rehtori