Loppusyksyllä 2022 Sataedun Ulvilan toimipaikassa toteutetut Aivorauhasta hyvinvointia -tutkimushankkeen työpajat kokosivat yhteen opetus- ja ohjausalan ammattilaisia. Asialleen hyvin sitoutunut työryhmä pohti yhdessä omaa, tiimin ja organisaation kognitiivista ergonomiaa. Tutkimusryhmä esitteli huhtikuussa havaintojaan Sataedun johtoryhmälle ja näiden pohjalle rakentuu myös tämä blogi.
Aivorauhasta hyvinvointia -tutkimushanke pähkinänkuoressa
Tutkimushankkeessa tutkitaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin rakentumista ammatillisen opetus-, ohjaus- ja tukipalveluhenkilöstön työssä. Sataedussa järjestettiin kolmen työpajan ja kahden webinaarin kokonaisuus kognitiivisen ergonomian polulla. Työpajoissa paneuduttiin havaitsemaan kuormituksen tekijöitä sekä työn tuunauksen ja hyvän työpäivän mahdollistamista. Tutkimushankkeen työpajoja Sataedussa toteuttivat Tampereen ammattikorkeakoulun, TAMKin ammatillisesta opettajankoulutuksesta Tuomas Mäki-Ontto ja Annukka Tapani sekä Työterveyslaitokselta Elina Östring. Tutkimushanketta rahoittaa Työsuojelurahasto.
Työpajojen fokuksessa oli se, mistä kognitiivista kuormitusta työssä syntyy, ja miten kuormitukseen voi vaikuttaa yksilö-, tiimi tai organisaatiotasolla.
Kognitiivinen ergonomia keskittyy tiedonkäsittelyn:
- havaitsemisen,
- muistamisen,
- oppimisen,
- kielellisten toimintojen
- ja päätöksenteon vaatimuksiin sekä
- kognitiivisesti kuormittaviin työolosuhteisiin.
Ammatillisen opetus- ja ohjaushenkilöstön työarjen kuormittajat
Työpajojen aikana osallistujat tuottivat runsaasti laadukasta aineistoa tutkimukseen. Tällaisia aineistoja olivat viikoittaiset päiväkirjat kuormituksen kokemuksista, yhdessä tuotettu materiaali häiriöistä ja niiden tuunauksesta sekä viimeisellä kerralla laaditut eläytymistarinat omasta tilanteesta.
Vähemmän tärkeät työt vievät enimmän osan ajasta
Yllä oleva työpajassa kuultu lausahdus sekä muu kerätty aineisto kertovat, että viikot työssä ovat kuormittavia, ja työrauha häiriintyy usein. Tällaisia häiriöitä ovat esimerkiksi tiedon ja työtehtävien sirpaleisuus sekä esimerkiksi kollegoiden ja opiskelijoiden aiheuttamat fyysiset keskeytykset työssä. Yksittäisten välineiden ja sovellusten (puhelin, sähköposti, Teams) aiheuttama kuormitus ei korostunut merkittävästi. Sen sijaan useista eri kanavista esiin nousevat hälytykset ja huomion kiinnittäjät olivat yksi merkittävin kuormituksen aiheuttaja. Osallistujat arvioivat, että pahimmillaan reaktiota vaativia kanavia oli yhdeksän erilaista.
Kognitiivisen ergonomian merkitys opetus- ja ohjaustyössä
Tarinallisessa aineistossa tunnistimme työpäivän kuormittajia ja huokoistajia. Tunnistimme myös jaettuja merkityksiä, jotka voivat kääntyä kummalle puolelle vaan. Työ on ihmisläheistä, ihmisten kanssa toimimista. Tärkeä onkin pysähtyä välillä pohtimaan, miten kontaktit koemme, kuormittavina vai työn sisältönä. Informaatiokanavilla on hyvä tarkoitus, mutta niiden liiallinen luonne kääntyy tarkoitusperiä vastaan. Työnkuvien selkeys tai rajaaminen kulkee osin käsikkäin myös omien valintojen ja itsensä johtamisen kanssa. Toisaalta se liittyy myös jo mainittuun ihmisläheiseen työotteeseen: jos en tätä hoida, jääkö se kokonaan hoitamatta tai vaikeutuuko jonkun muun työ tai opiskelijan edistyminen, jos tällä kertaa juuri sanon ei. Johtamisen käytännöillä voitaisiin tukea sitä, että omat ja tiimin päätökset ovat sallittuja ja mahdollisia.
Kiitämme osallistujia arvokkaan aineiston tuottamisesta ja kutsumme kaikki asiasta kiinnostuneet webinaariin tiistaina 14.11.2023 kello 8.30-10.00, jolloin keskustelemme ilmiöstä kokemuksellisesti ja tutkimuksellisesti. Linkki ja webinaarin ohjelma julkaistaan Aivorauhasta hyvinvointia -projektisivuilla syksyllä.
Lehtori Tuomas Mäki-Ontto ja yliopettaja Annukka Tapani
Blogin kirjoittajat ovat toimineet Tampereen ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen Aivorauhaa-tutkimushankkeen ja sen työpajojen ohjaajina Sataedussa.