Sataedun rakennusalan opiskelijoilla on meneillään mielenkiintoinen korjaustyömaa Ulvilan keskustassa Karvarintiellä, aivan Friitalan nahkatehtaan vieressä. Ensi syksyyn mennessä vanhan asuinrakennuksen lahoviat korjataan ja ulkoseinät saavat uuden maalin. Karvarintien korjauskohde on aiemmista poikkeava työmaa rakennusalan lehtori Kimmo Rosnellin kymmenelle opiskelijalle.
Rakennusalan opiskelijat saivat runsaan tietopaketin korjausrakentamisesta. Kuvassa lehtori Kimmo Rosnell (vas.), museoamanuenssi Maarit Grahn, rakennustutkija Olli Joukio ja korjausrakentamisen asiantuntija Kalle Virtanen.
Vanhat rakennustavat tutuiksi
Seinistä käsityönä poistettava maali antoi jo työn alussa opiskelijoille vinkin siitä, että kohteessa tarvitaan aikaa, kärsivällisyyttä ja osaamista. Tietoa vanhoista rakennuksista ja opastusta kunnostamiseen ovat antaneet Satakunnan museon rakennustutkija Olli Joukio ja korjausrakentamisen asiantuntija Kalle Virtanen.
Kalle Virtasen ohje tuleville rakennusalan ammattilaisille ja muille korjausrakentamista suunnitteleville on se, että jos vanhassa rakennustavassa ei ole ongelmaa, niin ei sitä kannata lähteä muuttamaan.
– Se että rakennuksessa on käytetty vanhoja materiaaleja, kuten kutterin- tai sahanpurua, ei tarkoita, että ne olisivat automaattisesti huonoja materiaaleja. Vatupassin sijaan silmä riittää vanhan korjauksessa. Pulmatilanteissa kannattaa tutustua Museoviraston korjauskortistoon, Kalle Virtanen muistuttaa.
Osa Friitalan tehtaan historiaa
Kuva: Nahkamuseon kokoelmat, kuvaa on rajattu.
Ulvilan kaupungin museoamanuenssi Maarit Grahn kertoi opiskelijoiden työkohteen olevan osa Friitalan nahkatehtaan (1892–2010) ja tehdasyhdyskunnan historiaa. Työväenasunnoilla oli aikanaan keskeinen osa tehtaan ja sen ympäristön rakentamisessa.
– Vaikka nahkamuseon arkistossa on melko runsaasti erilaisia suunnitelmapiirroksia tehtaan ja työväenasuntojen rakentamisesta, on nyt kunnostettavasta todennäköisesti vuonna 1917 rakennetusta asuinrakennuksesta kuitenkin vähän tietoa. Historiakirjoitusten perusteella tehdas olisi ostanut rakennuksen ”eräältä tehtaan työmieheltä 1930-luvun alussa”, Maarit Grahn kertoo.
Laaksomaa-nimellä tunnettu rakennus on ollut vanhan kuvan (yllä) perusteella tumma, ilmeisesti punamullattu. Sen lähellä olleet kaksi vaaleaa tehtaan asuinrakennusta Hallamaa ja Kotimaa on jo purettu.
Tietoja talon historiasta on saatu muun muassa Eero Sappisen vuonna 1974 julkaistusta teoksesta Friitalan nahkatehtaan työntekijöiden työstä ja elinoloista vuosina 1892–1939.
Odotettua enemmän korjattavaa
Karvarintien korjauskohde on harvinainen opiskelijatyökohde, ja tiettävästi ainakin Ulvilan rakennusalan ensimmäinen näin vanhan kiinteistön korjauskohde. Rakennusalan lehtori Kimmo Rosnell (yllä) kertoo, että rakennuksessa on ollut odotettua enemmän korjattavaa ja näyttää tyypillistä korjauskohdetta ikkunan alla.
– Olemme poistaneet seinistä lahokohtia ja uusineet laudoitusta. Opiskelijat ovat parantaneet eristystä kutterinpuruilla aiempaa rakennustapaa kunnioittaen. Seinät ovat pian maalauskunnossa, mutta säiden vuoksi työhön päästään aikaisintaan keväällä.
Ylin kuva: Kimmo Rosnell ja opiskelija Janne Hagert telineillä.