Työssäoppiminen Milanossa, toinen viikko

Toinen viikko alkoi työn merkeissä. Jatkoimme Sandran kanssa viime viikolla aloittamaamme mobiilipeliprojektia. Uusien kenttien keksiminen oli yllättävän haastavaa, koska täytyy koko ajan saada aikaiseksi mielenkiintoisia ja erilasia kenttiä. Onneksi meitä on tässä projektissa kaksi suunnittelemassa. Kun toiselta loppuu ideat, niin toinen voi jatkaa.

Työpäivien pituus alkaa tuntumaan. Illat kuluvat nopeasti ja kaupassa käynnin jälkeen ehtii vain tekemään ruokaa ja käymään pikaisesti suihkussa. Aamulla on väsynyt, vaikka onkin saanut nukuttua kunnolliset yöunet. Onneksi töihin on kiva mennä, joten väsymyskin väistyy aika pian, kun pääsee hommiin. Ohjelmien kanssa oli alkuviikosta ongelmia, jolloin jouduimme kääntymään Lucan puoleen. Ei tuntunut mukavalta tavallaan häiritä toisen työntekoa, mutta minkäs mahdat. Tämä on kuitenkin työssäoppimista, joten meiltä ei odoteta, että osaisimme kaiken valmiiksi. Meille myös esiteltiin uutta projektia, jonka kimppuun pääsisimme ensi viikon jälkeen. On hyvä, että uusia työtehtäviä tulee jatkuvasti ettei koko ajan joudu vain tekemään yhtä ja samaa. Silloin päivät kuluvat nopeasti, eikä ainakaan töiden aikana ehdi koti-ikävä vaivata.

Kaupassa käynti töiden jälkeen on yllättävän hauskaan. Täällä valikoima on niin erilainen Suomeen verrattuna, että voisi käyttää muutaman tunnin pelkästää siellä haahuiluun ja tutkimiseen. Asiointi alkaa luonnistua italiaksi vähitellen. Onneksi suurinosa ison marketin myyjistä osaa edes hieman englantia. Yksi intoutui kyselemään, mistä päin olemme ja halusi antaa meille Star Wars-leluja, jotka kuuluvat kaupan kampanjaan. Alkaa olemaan jo melkein koko setti kasassa!

supersöpöt hahmot

Kevät alkaa vihdoinkin kunnolla. Kävelemme joka aamu ison puiston läpi töihin ja keskiviikkona siellä oli paljon työmiehiä hääräämässä. Illalla selvisi, että miksi. Puiston suihkulähteeseen laitettiin vedet toimintaan ja nyt saa työmatkalla ihastella komeaa suihkulähdettä. Kaikkiin puihin ei ole vielä tullut lehtiä, mutta joissain on jo silmuja ja pensaat puskevat uutta kasvustoa. Ilmat ovat olleet n. +10 astetta, joten ihan kohtuullisen lämpimät. Ensi viikolla oli jo luvattu +18 astetta, eli melkein hellekelit meille suomalaisille.

Suihkulähde iltavalaistuksessa

Loppuviikosta hommat alkoivat sujumaan, kun kaikki laitteet ja ohjelmat toimivat kunnolla. Luca oli erittäin tyytyväinen edistymistahtiimme ja positiivisesti yllättynyt uusista ideoistamme. Kenttien tekeminen oli hauskaa ja opettavaista. Uskon nyt pystyväni käyttämään Samsung VR:ää sujuvasti pelienkehittämiseen ja olen myös oppinut paljon lisää sekä Playmakeristä että pelien optimoinnista. Oli erityisen tärkeää seurata tehojen käyttöä, koska kyseessä on mobiilipeli, eivätkä mobiililaitteet usein ole hirveän tehokkaita.

Torstaina kävimme illalla koko työporukka syömässä. Syöminen ei ollut kuitenkaan ihan normijuttu, koska menimme aperitivo aikaan. Aperitivo on Pohjois-Italiassa tapa, jolloin ihmiset menevät töiden jälkeen drinkille ja saavat samalla jotain pientä syötävää. Tässä ravintolassa oli kuitenkin eräänlainen buffet-pöytä, jossa yhden drinkin hinnalla sai syödä niin paljon kuin halusi.

Meillä ei vieläkään ole kunnon nettiä kämpillä, mikä hiukan pistää vihaksi. Vuokrasimme kuitenkin AirBnb:n kautta asunnon, johon kuuluu sekä kunnon netti että wifi. Tätä hommaa ollaan nyt kaksi viikkoa yritetty selvitellä. Keskiviikko aamulla saimme vihdoin väliaikaisen ratkaisun, kun vuokranantaja toi meille eräänlaisen mokkulan. Se hiukan helpottaa, mutta edelleenkään ei ole tarpeeksi dataa, jotta voisi käyttää puheluissa webkameraa. Alkaa jo olemaan hiukan ikävä miestä ja kissoja, varsinkin kun ei edes pääse heitä näkemään.

Täällä Italiassa millään ei tunnu olevan hirveä kiire, mihin suomalaisena en ole yhtään tottunut. Kotona hommat hoituvat nopeasti ja aikataulussa. Täällä myöhästyminen on melko normaalia, eikä siitä pidä ottaa itseensä. Koitankin olla kärsivällinen, jos ollaan sovittu jokin tapaamisaika, mutta vastapuolta ei näy vartin sisällä. Silti pyrinn itse olemaan täsmällinen ja ajoissa, koska en kuitenkaan halua antaa huonoa kuvaa suomalaisista.

Viikonloppuna meninkin töihin. Luca ilmoitti olevansa lauantaina toimistolla ja sanoi, että voisimme tulla käymään. Koska itselläni ei ollut lauantaina sen kummempaa tekemistä, päätin mennä hetkeksi töihin. Tein peliprojektiin hiukan viimeistelyjä, jotta se olisi sunnuntain tapahtumaa varten toimintakunnossa. Sunnuntaina osallistuimme itse tapahtumaan nimeltä Retrofuturo, joka muistutti kovasti laneja. Siellä oli paljon indie-pelikehittäjiä, joilla oli omat koneet mukana. Ihmiset pääsivät testaamaan erilaisia pelejä ja kokeilemaan uusia laitteita. Yhdellä alueella oli luentoja ja toisella oli retrokonsoleita. Tapahtuma kesti puolestapäivästä iltaan ja olimme paikalla suurimman osan ajasta. Jalat olivat illalla todella kipeät, koska kävelimme päivän aikana n. 20 kilometriä. Tapahtumapaikalle oli jonkin verran matkaa, emmekä halunneet sateesta huolimatta käyttää bussia tai ratikkaa. Väsymyksestä huolimatta koko viikonloppu oli tosi mukava ja saimme maanantain vapaaksi, joten ei tarvinnut olla ihan ilman lepopäivää.

Retrofuturo tapahtuma

Retrokonsolien alue

Kirjoittaja: 
Saija