Työssäoppiminen Milanossa, kymmenes viikko

Viimeinen viikko alkoi melko normaalisti. Mieheni tuli myös käymään työpaikalla tutustumaan tekemiimme peleihin ja hieman katselemaan meininkiä yleisesti. Jatkoin uusien tasojen tekemistä qb:hen, koska muuten kaikki muut projektit olivat aika lailla paketissa. Onneksi uusien tasojen tekeminen oli taas pienen tauon jälkeen mielenkiintoista ja ideoiden kehitteleminen niihin ei ollut liian vaikeaa.
Juha testaa qb:tä toimistolla
 Loppu osa työviikosta sujui yllättävän nopeasti. Kaikki odottivat jo kotiin lähtöä, joten töihin keskittyminen oli ehkä tavallista vaikeampaa. Viimeisenä kunnollisena työpäivänä pääsin vielä tuomaan projektiin Villen tekemät uudet mallit, jotka olivat pelissä näyttävät ja sopivat hyvin sen tyyliin ja tunnelmaan. Itse mallien tuomisen olisi pitänyt olla helppo homma, mutta hieman jouduimme asian kanssa säätämään ennen kuin saimme ne tuotua siihen oikein. Saimme myös hoidettua Lucan kanssa kaikki paperiasiat kuntoon, joten viimeisille päiville ei jäänyt enää mitään virallista hoidettavaa.

Keskiviikko iltana juhlistimme Sandran tulevia synttäreitä. Ostin kakun ja siihen kynttilät. Tiesin etten kuitenkaan jaksaisi lauantaina lähteä minnekkään, joten etukäteen juhliminen oli hyvä idea. Sitä paitsi kuinka usein sitä pääsee edes juhlimaan syntymäpäivää Milanossa? Ilta sujui mukavasti jutellen ja viiniä maistellen.
Sandran synttärikakku
 Torstaina menimme vielä käymään toimistolla. Otin tikulle tarvitsemani tiedostot ja hieman siivosin koneelta pois ylimääräisiä juttuja. Muuten vain istuimme ja juttelimme muiden kanssa ajastamme Milanossa ja siitä, miten nopeasti 2,5 kuukautta on mennyt, kun on ollut hauskaa. Ensimmäistä kertaa elämässäni oli maanantaina kiva herätä, kun pääsi taas lähtemään töihin. Toivottavasti löydän myöhemmin yhtä mukavan työpaikan tai ehkä jopa jossain vaiheessa pääsen jatkamaan PlaySysin palveluksessa. Torstaina lähdin töistä hieman haikein mielin. Toisaalta odotin jo pääseväni takaisin kotiin, mutta kuitenkin tuli jo silloin ikävä monia hyviä asioita kuten Lucaa ja Elenaa sekä muita työkavereita, sopivan haastavaa, hauskaa ja antoisaa työtä, lämmintä keliä sekä Milanon ystävällistä tunnelmaa.
Viimeisen päivän yhteiskuva
Perjantaina herätyskello soi neljältä aamulla. Vaikka hieman väsytti, niin jaksoi kyllä hyvin nousta, koska tiesi kohta olevansa kotona. Pakkasimme loput tavarat, söimme aamupalan ja vielä siivosimme jälkemme asunnosta. Ulkona luovutimme avaimen vuokraisännälle ja lähdimme kävellen juna-asemalle. Matkalaukkujen raahaaminen n. 3 kilometriä oli aika väsyttävää puuhaa ja lippujen ostaminenkin vaati hieman pohdintaa. Onneksi pääsimme ajoissa lentokentälle ja loput matkasta Helsinkiin meni ilman kommelluksia. Sandran kaveri tuli meitä Henlsingistä hakemaan ja matkalla Poriin pysähdyimme vielä Hesessä, koska sitä oltiin Villen kanssa odotettu jo viimeiset kymmenen viikkoa. Kotioven avatessa ja kissat nähdessä tuli helpottunut ja onnellinen fiilis. Olin vihdoinkin kotona!
Lego Duomo Malpensan lentokentällä
Vihdoinkin Suomen puolella
Matkan viimeinen ateria
Kirjoittaja: 
Unknown