Kohti itseohjautuvampaa oppimista

16.05.2018 21:09 -- eveket

 

  

Saavuimme maanantaina iltapäivällä Harderwikin Landstedin oppilaitokseen ja pääsimme heti tutustumaan ammatillisen oppilaitoksen tiloihin, opettajiin sekä muutamiin oppilaisiin. Yleiset tilat loivat meihin positiivisen ensi vaikutelman. Vaikka rakennus oli vanha, oli se muokattu viihtyisäksi ja oppimista tukevaksi pienillä muutoksilla. Avoimet luokat ja ryhmätyötilat auloissa.

(ryhmätila)

(ruokailutila)

 

~~
Tiistai


Pääsimme tutustumaan aikuiskoulutukseen, lähinnä oppisopimusmalliin. Saimme käsitystä siitä, miten lähihoitajakoulutusta toteutetaan Hollannissa. Opinnot etenevät tasoittain (level 1-5). Tasoilla 1 ja 2 opinnot sisältävät mm. elinikäisen oppimisen ja kasvun tukemisen osa-alueet ja hoivatyön perustan. Taso 3 vastaa sosiaalihuollon hoitotyötä vanhus- ja vammaispalveluissa, taso 4 sairaalan hoitotyötä, taso 5 vastaa sairaanhoitajakoulutusta. Opiskelu Hollannissa on maksullista. Kaikki suorittavat englannin kielikokeen ja se tuntui olevan tärkeä asia. Myös anatomian ja fysiologian opetus korostui ja siitä vastasi lääkäri, joka opettaa sitä muutaman päivän viikossa ja toimii lääkärin työssä toisen puolen.


Oppisopimusopiskelijat orientoidaan opintoihin alkuvaiheessa tietyillä pakollisilla lähiopetus kursseilla kerran viikossa. Opettaja, opiskelija ja työpaikkakouluttaja tekevät koululla yhdessä henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja päivittävät sitä  neljä kertaa vuodessa. Opiskelija on vastuullinen toimija koko prosessissa ja se vaatii häneltä itseohjautuvuutta. Tapasimme opiskelijoita, jotka kertoivat olevansa motivoituneita tämän tyyppiseen opiskeluun. Opiskelujen eteneminen vaatii itsekuria ja alussa he kokivat systeemin jonkin verran sekavana.  Educator Oppimisympäristö oli selkeä ja etenemistä kuvaava. Opiskelija laatii itse tavoitteet jokaiseen opintokokonaisuuteen, tekee sen jälkeen tavoitteiden mukaiset tehtävät ja pyytää lopuksi palautteen opettajalta. Saadakseen kurssin suoritetuksi, opiskelijan on tehtävä itsearviointi. Opintojen eteneminen tulee ko ohjelmassa hyvin näkyväksi niin opettajalle kuin opiskelijallekin. Sähköinen oppimista ja arviointia tukeva työkalu oli mielestämme toimiva ratkaisu aikuisopiskelijan opintojen suunnittelussa ja etenemisessä.


 Tutustuimme myös liiketalouden projektioppimiseen. Liiketalouden opiskelijat työskentelevät projektimaisesti pienissä ryhmissä. He muodostavat tehtävät itse vaadittavista tavoitteista. Tehtävät kirjataan pieniin lappuihin taululle kaikkien nähtäväksi. Työskentelyn etenemistä seurataan ja tuotokset esitellään annetun ajan päätyttyä, esim. tässä tapauksessa kaksi viikkoa.

Kävimme DeAmaniet nimisessä ikääntyneiden palvelutalossa. Talon yhteydessä toimi päiväkoti/koulu, joten ikääntyneille mahdollistuu lasten seurata lasten leikkejä ja muuta toimintaa. Palvelutalossa oli oma keittiö, jossa ruoka valmistetaan puhtaista raaka-aineista alusta loppuun itse.  Huoneet olivat kodikkaita ja omia tavaroita huoneissa oli paljon. Käsidesejä emme nähneet :) Sen sijaan kuntoutumista tukevaa työotetta talossa hyödynnetään paljon.

    (ulkona olevat toimintakyvyn ylläpitoon tarkoitetut laitteet)

 (ikkuna lasten tilaan)        (postilaatikot ja summerit)

(viikko-ohjelma)

 

 

 

Keskiviikko


Aamupäivän ajan seurasimme anatomian ja fysiologian opetusta. Kävimme tutustumassa paikalliseen sairaalaan (Ziekenhuis St JANSDAL). Opiskelijat, jotka myös työskentelivät ko sairaalassa, esittelivät tiloja ja toimintaa. Tilat näyttivät suomalaisin silmin hotellilta. Ihmisiä vilisi paljon ja sairaalamaisuus oli pois yleisistä tiloista. Toiminta sinänsä vastasi suomalaista sairaalaa eri osastoineen, toimenpideyksiköineen ja poliklinikoineen. Opiskelijat olivat tason 4 opiskelijoita (jotka työskentelevät sairaaloissa) ja tekivät töitä 4 päivää viikossa ja osallistuvat lähiopetukseen päivän viikossa.

 

  


Iltapäivällä tutustuimme De Pol:in yhteen asumisykköön, mikä on hoiva-alan organisaatio, jossa asiakkaina muistisairaita ja eri tavalla vammautuneita henkilöitä. Organisaatio tuottaa palveluita useamman kunnan alueelle. Toiminnassa on mukana päivittäin 2000 työntekijää ja 2000 vapaaehtoista. Kotihoitoa, kuntoutusta, palveluasumista, päivätoimintaa, sosiaalityön palveluita ja hyvinvoinnin edistämistä. Heidän visionsa on siirtyminen terveydenhuollon tuottajasta palveluiden mahdollistamiseen ja asiakkaiden toimintakyvyn, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Perheiden mukaan ottaminen kuuluu 3.0 ohjelman ajattelutapaan, kuten eläimet ja yhteisölliset tilat.

       
 

 

Torstai

Pääsimme tutustumaan Morgen Collegeen. Siellä opiskelee 12-16 vuotiaat nuoret. Koulussa harjoitellaan kädentaitoja, mitkä johdattavat ammattikoulutukseen. Suuret luokkatilat oli jaettu pieniin ryhmätiloihin, joissa kussakin opiskelijat pystyivät harjoittelemaan erilaisia taitojaan (keittiö, puusepän, metallin, ict, autoala, lastenhoito, kodinhoito, ikäihmisten hoitaminen, hiusten- ja  kauneudenhoito). Teoria tieto kulki mukana tehtävä- ja oppikirjojen muodossa, joiden avulla opiskelijat etenivät omaa tahtia. Opettaja ohjasi tilassa opiskelijoita opiskelijoiden hankkiessa lisää tietoa ipadeilla.

VIDEO (muokkautuva tila)

Veiligheidsacademie oli turvallisuus alan koulutuskeskus, mikä on neljänä viimeisenä vuonna palkittu maan parhaana ko kouluna. Turvallisuusalan lisäksi koulussa koulutettiin "kenttäsairaalan" hoitajia (Level 3). Opetuksessa painotettiin erinomaista fyysistä kuntoa. Fyysistä ja lihaskunnon harjoittelua koulussa on 5-6h viikossa oppituntien lisäksi, mikä lisää päivien pituutta. Opetus oli muutoinkin kurinalaista, mutta käytännön läheistä. Näimme opiskelijoiden kokoavan kenttäsairaalan aidoilla armeijan välineillä.

    

Iltapäivällä tutustuimme Barneveldissä kotihoitoon, Buurtzorgissa (www.buurtzorgnederland.org). Organisaatiossa työskentelee 8400 kotihoidon työntekijää joista 45 hallinnon työntekijää. Tämä tarkoittaa sitä, että tusina hoitajaa vastaa tietyn alueen hoidosta ja tekee itse kaikki päätökset liittyen työn koordinaatioon, rahankäyttöön, asiakashankintaan ja muuhun työn suunnitteluun. He saavat tarvittaessa tukea valmentajilta ja toisilta tiimeiltä, mutta valta ja vastuu kaikista päätöksistä on heidän omansa. Hoitajat selvästi arvostavat mahdollisuutta itsenäiseen työskentelyyn. Vapaaehtoiset ja omaiset tukevat heidän työtään. Buurtzorg tarkoittaakin "naapurista huolehtimista". Organisaatio on valittu useana vuotena parhaaksi työnantajaksi.

 

 

Tutustuimme useaan eri vanhusten-, mielenterveyskuntoutujien- ja vammaisten kyliin. Kylät oli suunnattu eri asiakasryhmille. Alueet olivat suuria, joissa oli paljon istutuksia, puita, kirkko, kauppa, ravintolat, kahvilat, eläimiä. Kylät olivat yhteisöllisiä, mutta avoimia. Jäimme miettimään kylien merkitystä. Onko asiakaslähtöisempää asua kaupungeissa yksin vai yhteisöllisissä kylissä, joissa heillä oli paljon erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja osallistua toimintaan?

  

Yhteistyökumppaneita; Miluska Broekhuis (Landsteden direktöör), Anneke Brandsma, Gerda Veleke, Hennie de Vries

Perjantai

Perjantaina tutustuimme nuorten opetukseen. Opetus on perinteistä luokkaopetusta, käytännön harjoitteineen. Opettaja kävi teoriassa läpi i.v.-kanylin laittoa. Tämän jälkeen opiskelijat pääsivät harjoittelemaan harjoittelukäsillä toimintaa. Opettaja kertoi että opiskelijat harjoittelevat toimintaa useita kertoja koulutuksen aikana. Opiskelijat olivat level 4 tasolla opiskelevia. Tapasimme myös KV-kordinaattorin Marcella Withagen:in. Hän kertoi meille mielenkiintoisista vaihtoehdoista toteuttaa opiskelijavaihtoa, että yleensä kansainvälisyyttä edistävää toimintaa. Yksi tällaisista oli eTwinning, joka on eurooppalaisen kouluverkon hanke. eTwinning on euroopan suurin koulujen yhteisö. Tämän ohjelman kautta mahdollistuisi yhteisten projektien rakentaminen euroopan laajuisesti ilman erillistä haketta ja opetus verkossa. Keskustelimme myös Marcelan kanssa opiskelijavaihtomahdollisuuksista Erasmuksem kautta, jolloin esim. viisi opiskelijaa ja kaksi opettajaa tulisivat Hollantiin kahdeksi viikoksi.  Landsteden opettajissa oli myös kiinnostuneita vaihdosta Suomeen ja Sataeduun.

Kokonaisuutena viikko tuotti kokemuksia erilaisista opetusympäristöistä ja opetusmetodeista. Koulutuksen rakenne poikkeaa Suomen koulutuksen rakenteesta kuten myös palvelujärjestelmä. Lähijhoitajien opetussuunnitelma on hyinkin samankaltainen. Hollannissa yrittäjyyttä opinnoissa ei ole lainkaan. Hoivapalvelut tuotetaan pääsääntöisesti julkisissa palveluissa. Kotihoito on kasvava trendi kuten suomessakin, mutta Hollannissa vapaaehtoiset osallistuvat toimintaan ja asiakas voi valita palvelun tuottajan / hoitopaikan. Kotihoito on kuitenkin aina ensisijainen ja tietyt kriteerit tulee täyttää jotta pääsee muihin palveluihin. Harmittamaan jäi, että jaksomme aikana vammaistyön osuus jäi hyvin kevyeksi kuten kuntoutus yleensä. Vammaistyön opiskelijat kertoivat että asumisyksikössä jyllää Norovirus ja kuntoutuksen kymmenen viikon opetusjaksoa ei ollut tällä hetkellä. Opiskelijat olivat valmistautuneet vierailuumme huolella ja esittelivät meille omia työharjoittelupaikkojaan. Kieli (englanti) haastaa paikallisia opiskelijoita siinä missä meidänkin suomalaisia opiskelijoita. Asiakkaat eivät myöskään puhu englantia. Tämä pienenä haasteena näyttöjen tekemiselle Hollannissa.

Näin on matkamme Hollannissa päättynyt toivottavasti yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa.

Mikäli kiinnostuit asiasta enemmän, voit ottaa meihin yhteyttä ja saada lisää tietoa ja näkemyksiämme.

Anne Spets

Eveliina Alinen

Minna Nuikkinen

Riina Kivenmäki