VET to JOB -hanke puolimatkassa

23.11.2015 17:08 -- velvuo

Palasin hiljattain Vet to Job -hankkeen kokousmatkalta Kyprokselta. Mukanani vein pilviä ja sateita, joita ei saarella ollut koettu useaan kuukauteen. Lämpö ja aurinko olivat riittävät pohjoisen asukille. Kokous kuitenkin pidettiin sisätiloissa, jonne kaikkien osanottajamaiden edustajat olivat kokoontuneet kuulemaan kyproslaisen esittelemiä hyviä käytäntöjä työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Matka oli kaikin puoliin onnistunut, ohjelma hyvin rakennettu ja ammatillisesti antoisa. 

 

Pitkän ja monivivahteisen historian omaavassa alle miljoonan asukkaan saarivaltiossa asiat nähdään ja tehdään omalla persoonallisella tavallaan. Eurooppalaista tapaa toimia sovelletaan tehokkaasti, mutta samalla paikalliset olosuhteet sekä tarpeet huomioiden. Pankkialan rajun alasajon vuoksi kyproslaisilla on tarve muuttaa nopeasti kehittämisen ja koulutuksen painopisteitä. Maan nuorisotyöttömyys on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Työvoimaa on tarkoitus kouluttaa muun muassa matkailu- ja energia-aloille. Myös kyproslaiset hakevat vauhtia VET to Job -hankkeesta.

 

Työvoimahallinnon VET to Job -hankkeessa englantilaiset, espanjalaiset, itävaltalaiset, kyproslaiset, suomalaiset ja unkarilaiset toimijat etsivät keinoja edistää nuorten työllistymistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Sataedu on VET to Job -hankkeen ainoa koulutuksen järjestäjä ja suomalaisjäsen. Työttömyyden vähentämiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen pyrkivä hanke tarjoaa mahdollisuuden oppia toisilta toimijoilta ja jakaa heille omia hyviä käytäntöjä.

 

Noin puolen välin krouvi

VET to JOB -hanke on ajallisesti ja toiminnallisesti noin puolessa välissä. Tähän mennessä projektiryhmä on tutustunut käytäntöihin Itävallassa, Suomessa ja Kyproksella. Projektin aloituskokous pidettiin Espanjassa, jonka toimintamalleista on myös kuultu kokousten yhteydessä. Kokemukset ovat olleet kaikin puolin positiivisia. On ollut mielenkiintoista havaita, miten samaa ongelmaa voidaan lähestyä eri maissa eri tavoin. Samalla on hyvä muistaa, että taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne vaihtelee Euroopan sisällä maittain. Myös kehityshistoria vaikuttaa toimintakulttuuriin. Ratkaisut työttömyyden tai syrjäytymisen ehkäisemiseksi pohjautuvat kunkin maan lähtökohtiin, vaikka periaatteessa yhteisiä eurooppalaisia malleja käytetäänkin. 

 

Kokemuksia matkan varrelta

Erityisen vaikuttava kokemus on ollut tutustua Itävallan työvoimahallinnon (AMS) tapaan toimia organisaationa ja tehdä yhteistyötä palvelujen toteuttajien kanssa. AMS:lla on vahva rooli, joka koordinoi resursseja tarkoituksen mukaisesti. Tyypillisiä piirteitä sen toiminnassa ovat runsas palveluvalikoima, kansallisten ohjelmien suunnitelmallinen toteuttaminen, kattava laadunhallintajärjestelmä sekä yksilöä ajatellen henkilökohtainen ja pitkäjänteinen ohjaus. Siinä, missä muualla loppuvat keinot ammattiin valmentautumisessa tai valmistautumisessa, Itävallassa ovat käytössä muun muassa nuorille valmennusta ja tukea ammatillisessa toimintaympäristössä tarjoavat oppilaitosten ”tuotantokoulut”.

 

Itävallan koulutusjärjestelmän tunnusomaisia piirteitä on talouselämän ja oppilaitosten laaja yhteistyö. Kaksijakoista, teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen yhteen sovittavaa koulutusjärjestelmää käytetään sekä oppisopimuskoulutuksessa että toisen asteen ammattikouluissa. Itävallassa vuonna 2008 käyttöön otettu koulutustakuu takaa jokaiselle korkeintaan 19-vuotiaalle nuorelle ammattikoulutuspaikan oppivelvollisuuden päätyttyä. Ammattikoulutus toteutetaan Itävallassa enimmäkseen oppisopimuskoulutuksena yrityksessä tai oppisopimuskoulutuslaitoksessa. Oppisopimuskoulutuksen käy lähes puolet ikäluokasta.

 

Samaan aikaan Suomessa

Suomessa tehdään paljon ja hyvää työtä työttömien tukemiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Mutta verrattuna esimerkiksi Itävaltaan, toiminta vaikuttaa pirstaleiselta eikä asioiden kokonaisvastuu tai tukitoimien koordinointi ole aivan selkeä. Erityisesti nuorisotakuun toimeenpanossa on nähtävissä julkisen sektorin eri organisaatioiden irrallisia toimia, joiden vaikuttavuudesta saadut kokemukset eivät ole olleet parhaat mahdolliset. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman myötä on paikallisia työvoimapalveluja supistettu. Tarve henkilökohtaisille lähipalveluille ei välttämättä ole poistunut, ja sen seurauksena paikalliset toimijat pyrkivät paikkaamaan palveluaukkoja hankerahoituksen avulla pystytetyillä toiminnoilla.

 

Ammatillinen koulutus toimii Suomessa hyvin. Maailmalla suomalaista koulutusjärjestelmää arvostetaan ja opetusta pidetään laadukkaana. Erityismaininnan ammatillinen koulutus saa toimivista työelämäyhteyksistään, joista myös VET to JOB -hankkeen kumppanit ovat olleet kiinnostuneita. Toisaalta ammatillinen koulutus on Suomessa myös paljon vartijana, kun ajatellaan nuorten elämän hallintaa, syrjäytymisen ehkäisyä, opintojen jälkeen työllistymistä tai ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta työttömyyden ehkäisyssä. Vertaillessa suomalaista järjestelmää ja erityisesti tapaa toimia huomaa puutteen isojen kysymysten koordinoinnissa ja toisaalta yhteistyön sujuvuudessa. Resursseja kohdistettaessa tulisi tarkastella asiaa enemmän kohdehenkilön tarpeista lähtien, mutta tiukasti ohjaten kohti päämäärää.

 

Veli-Matti Vuori,  Sataedun kehitysjohtaja ja VET to Job -hankkeen suomalaisjäsen.

Kuvassa Kyprokselle kokoontuneet hankkeen toimijat.