SAKSA MAAHANMUUTTAJAN KOHDEMAANA, osa 5. - Lehdistä ja tiedotusvälineistä matkan varrella bongattua

03.05.2016 21:28 -- jaamak

Lehdistä ja tiedotusvälineistä matkan varrella bongattua

 

BAMF:ssa kuulimme kotoutumiskoulutusten opettajien rekrytoimisesta, pätevöitymishaasteista sekä palkkauksesta. Matkan varrella Pirjo bongasi jostakin lehtiartikkelin (Die Zeit -sanomalehti, 28.4.2016) eräästä saksalaisesta aktiiviuransa päättäneestä everstistä, joka oli tarjoutunut opettajaksi kotokoulutuksiin. Hän olikin opettanut jossakin ilman lupaa ensin muutaman kuukauden, oppilaat olivat tykänneet ja edistymistä oli tapahtunut. Sitten opettaminen kiellettiin häneltä, koska hänellä ei ole BAMF:n vaatimaa muodollista pätevyyttä. Kyseinen eversti oli uransa aikana toiminut Kosovossa kansainvälisissä rauhanturvajoukoissa komentajana, opettanut sotilasakatemiassa sekä opettanut amerikkalaisille sotilaille saksaa. Nämä meriitit eivät kuitenkaan riittäneet, koska häneltä puuttui korkeakoulututkinto tai vastaavasti ammatillinen, kielenopetukseen liittyvä tutkinto. Artikkelissa BAMF:n edustaja toteaa, että kriteereistä ei voida poikkeustapauksessakaan joustaa, koska akateeminen tutkinto antaa niin paljon valmiuksia abstraktin tiedon käsittelyyn ja sen käsitteistämiseen.


Toisessa artikkelissa todetaan, että maan laajuisesti kotokoulutusten opettajista on huutava pula. Tällä hetkellä tarvetta on 5000 saksan kielen opettajalle lisää eri puolilla Saksaa. Die Zeit –lehti kertoo, että kotokoulutuksissa opettava opettaja saa palkkaa noin 1000 euroa kuukaudessa käteen, mikä vaikuttaa siihen, että monetkaan pätevät opettajat eivät halua kyseisellä ”nälkäpalkalla” toimia. Enpä ihmettele tuota. Sen sijaan ihmettelen sitä, että jos vaaditaan kunnon koulutus, miksi ei voida maksaa kunnon palkkaa? Liittokansleri Merkel onkin todennut, että saksalainen täsmällisyys on hyvä asia, mutta joissakin asioissa voitaisiin ottaa käyttöön myös saksalainen joustavuus.


Toinen artikkelin esiin nostama asia on koulutusten byrokratia. Opettajilla ja toimistohenkilökunnalla menee paljon aikaa siihen, että he täydentävät erilaisia listoja ja kopioivat tietoja lapulta toiselle. Tuo ei kyllä sinänsä ole Suomessakaan mitään outoa…


Samainen Die Zeit -lehden artikkeli kotouttamisen onnistumisesta ja haasteista nosti mielenkiintoisella tavalla esille suurimman osan siitä, mitä olimme jo vierailukohteissa kuulleetkin. Tässä muutamia poimintoja:


-          Koko maan laajuinen organisointi ja koordinaatio puuttuu. Moni asia helpottuisi, jos tarjolla olisi jokin yhteinen tietolähde tai portaali siitä, missä on vapaita asuntoja/koulutuspaikkoja/työtä.
-          Jokainen 16 osavaltiosta tekee itsenäisiä päätöksiä. Saksassa on siis olemassa 16 erilaista kotouttamispolitiikkaa. (Tämän vuoksihan mekin halusimme käydä eri puolilla.)
-          Poliitikot sanovat, että kielikoulutuksista kieltäytyville muuttajille tulee langettaa jokin sanktio, mutta samaan aikaan kukaan ei osaa sanoa, mikä määrä koulutuksia riittää ja missä niiden tarve on suurin. Erään arvion mukaan kotokoulutuksista puuttuu noin 200 000 paikkaa.
-          Monelle turvapaikanhakijalle oleskeluluvan saamisen jälkeen oma asunto on kuin taivas maan päällä, mutta riittäkö oma pieni asunto kylpyhuoneineen kotoutumiseen? Monet jäävät neljän seinän sisälle yksin, nukkuvat päivät ja surffaavat netissä yöt, koska kontakteja maassa asuviin ei ole.
-          Halvoista asunnoista on valtava puute. Niistä kilpailevat niin luomusaksalaiset kuin muualtakin tulleet. Vuosittain tarvittaisiin noin 350 000 asuntoa.
-          Vuonna 2015 oli käynnissä ”Sofortprogramme”, jonka avulla saatiin heti kielikoulutukset eri puolilla alkamaan ilman suurta byrokratiaa, mutta nyt nämä koulutukset on lakkautettu ja suuri osa kielikoulutuksen tarpeessa olevista odottaa.
-          Kotokoulutusten ongelma on myös siinä, että niille osallistuu kaikenlaisista taustoista ja kaikenlaisella osaamisella varustettua kansaa – lääkäreistä lukutaidottomina tulleisiin.
-          Myös vapaaehtoiset tahot tarjoavat kielikoulutuksia. Ne auttavat kielen oppimiseen, mutta niiden kautta ei saa pätevää todistusta kielen osaamisesta. Monet opiskelevat saksaa netissä, Youtube-videoiden avulla, Goethe-Instituutin on-line –kursseilla, mutta ne eivät auta saamaan todistusta jatkoon tarvittavasta kielitaidosta B1. Vain virallinen testi ja todistus riittävät.
-          Turvapaikka-anomusten käsittely kestää virallisesti 5,2 kk, mutta käytännössä kauemmin. Tällä hetkellä BAMF:ssa on 400 000 käsittelemätöntä anomusta ja kaikki maahan rekisteröityneet turvapaikanhakijat eivät ole vielä edes hakemustaan jättäneet.
-          Erään laskelman mukaan, mikäli integraatio epäonnistuu, tulee koko prosessi maksamaan Saksalle jopa 400 miljardia euroa.