Unkarissa, tuon mahtavan veljeskansan mailla

15.04.2015 16:22 -- janmoi

Torstaiaamu. Aikainen lähtö, (3.50) äijät valmiina matkantekoon, passit ja hammasharjat messissä. Ensin bussilla Helsinki-Vantaalle, nopea siirtymä koneeseen ja tunne siitä, että reissu oli todellakin alkanut.

Lento sujui leppoisasti, maisemia koneen ikkunasta katsellen, esimerkiksi huikeita näkymiä alpeista.

Reilun parin tunnin ilmakyydin jälkeen laskeuduimme  Budabestiin, joka on niin kuvankaunis. Tonavan rannat täynnä romantiikkaa, uskomattomia kauppahalleja pullollaan ainakin paprikaa. Aah...Tämän kaiken saatoimme kokea vain koneen ikkunasta nähden ja mielikuvin ja kuulopuhein, sillä kyyti kohti Gyulaa oli jo odottamassa ja hyppäsimme suoraan autoon. Vastassa meitä olivat yhteistyökoulumme Hárruckern János középiskolan rehtori Kovács Zsuzsa (sukunimi aina ensin) ja kuljettajamme.

Vaikka matkamme jatkui toisella, periaatteessa hitaammalla kulkupelillä, etenimme lähes samalla nopeudella. Kuskimme lienee sukua Zsolt Baumgartnerille!

Melkoisen erinäköistä on maisema Unkarin maaseudulla, kuin kotosuomessa. Ei sanottavasti metsää, mutta peltoja silmänkantamattomiin.

 

Gyulassa vastaanotto oli todella lämmin.

Vastassa englanninopettaja Benye Hajnalka ja englanninopettaja Kántor Ivett, jotka tulisivat kulkemaan kanssamme tulkkeina ja oppaina lähes jokaisessa meille järjestetyssä ohjelmassa. Rehtorimme tarjosi tervetuliaisiksi koulun itsevalmistamaa hedelmäviinaa palinkaa ,Unkarin kansallisjuomaa, jonka jälkeen saimme tavata muuta koulun henkilökuntaa. Mukavia ihmisiä!

                                        

                                                    Zsuzsa                                                                                                                                

  

                         Ivett                                                  Hajnalka

 

Söimme lounaan ja siirryimme takaisin autoon, keskustelimme tulevasta projektista matkalla Békéscsabaan, missä majapaikkamme sijaitsisi.

 

Näistä naapuruskaupungeista vielä hieman. Gyula on varsin idyllinen ja rauhallinen, vähän yli 30 000:n asukkaan kaupunki. Tunnettu lähinnä kylpylästään, sekä linnastaan.

        

    

 

Békéscsaba sijaitsee noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Gyulasta. Se on maakunnan pääkaupunki ja asukkaita noin 65 000 ja tuleva asuinpaikkamme.

     

     

On muuten Mikkelin ystävyyskaupunki!

 

Saimme aivan upean olkikattoisen kaksikerroksisen talon käyttöömme. Melko hulppeaa. Loppupäivän lähinnä asetuimme olemaan.

                   

      

               

 

Perjantai ja töihin. Teatteri, joka toimii yhteistyössä koulun kanssa oli ensimmäinen tutustumispaikkamme. Teatterilla työskentelee sekä teatterialan ammattilaisia, että koulun opettajia ja oppilaita. Monilta osin samanlainen konsepti, kuin meillä Villilässä. Useita erilaisia mahdollisuuksia opiskelijoillemme oppia sekä tekniikasta, että sisältöpuolesta. Teatterilla on myös oma Tv-studio.

                                     

        

                                                                                                      

                

                                      Zoli

 

 

Viikonloppu ja meitä kuljetettiin eri paikoissa tutustuen kaupunkiin. Kävimme tsekkaamassa Unkarilaisen rock-bändin Quimbyn keikan kulttuurikeskuksessa. Aika jees.

Edullista ruokaa, juomaa ja hyvin ystävällisiä ihmisiä. Ruokapuolesta pitää ehdottomasti mainita leivonnaiset ja pasteijat, sekä juustot. Maakunta on myös hyvin ylpeä ja tunnettu erilaisista makkaroistaan.

 

Maanantai. Tutustuminen Csabagyöngye Kulturális Központ:iin , kulttuurikeskukseen joka järjestää erilaisia tapahtumia konsertteja yms. Näkemämme Quimbyn keikka oli juuri täällä. Talon sisällä toimii oma mediaosasto, jossa oppilaillamme on mahdollisuus still- ja videokuvaukseen, sekä editointiin ja kuvankäsittelyyn. Tuottavat myös printtejä.

     

  Otto ja tekemiään valomaalauksia            Konserttisalin äänentoistoa 

                

Kultttuurikeskuksella on oma tanssisalinsa, jossa Heikki ja Taneli esittivät koreografialtaan mielenkiintoisen ja itse tekemänsä modernin tanssin kappaleen.

 

Saimme kutsun vierailla Mihaály Munkácsyn (kuuluisa paikallinen taidemaalari 1844-1900) näyttelyssä.

 

Rakennus, jossa näyttely on, on alunperin Munkácsyn asuintalo ja saimme nähdä nuorten taideopiskelijoiden esityksen siitä, kuinka talossa tuohon aikaan asuttiin, aikalaispukuineen kaikkineen. Hieno näytelmä, vaikka tekstistä ei mitään ymmärtänytkään.

     

 

Tiistai. Tutustuminen A-Teamiin. Mainostoimisto, joka ei henkilömäärältään ole järin suuri eli töitä riittää. Oppilailla on mahdollisuus kuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn.

                                            

  

 

Keskiviikko. Takaisin Gyulaan, jossa tutustuimme paikallistelevisioon, Guyla-Tv:hen. Noin kymmenen työntekijää pyörittää koko asemaa, Oppilailla mahdollisuus tehdä uutiskuvausta, leikkausta, sekä mainoksia.

  

Olisiko tässä uusi uutisankkuri? Eivät pitäneet lainkaan mahdottomana ajatuksena. Ja Taneli näyttää jo valmiiksi kokeneelta uutiskuvaajalta.

                                            

                                                   Frej editoi päivän uutiset.

 

Torstai. Gyulaan, jossa keskustelimme koulun rehtorin ja opettajien kanssa siitä, kuinka vaihdot järjestetään, mitä ne pitävät sisällään, sekä arvioinnista ja sen perusteista. Pieniä eroavaisuuksia, jotka kyllä saadaan yhteneväisiksi.

Kiersimme koulun eri työskentelytiloja läpi. Kattava tarjonta, metallin- ja puuntyöstöstä kokkipuoleen.

 

Perjantai. Syvempi tutustuminen teatteriin ja sen tarjontaan. Melkoinen paikka.

 

Se täytyy kyllä sanoa, että näissä jokaisessa top-paikassa on loistavaa porukkaa, jotka ottavat opiskelijat varmasti hyvin hoteisiinsa ja tarjoavat kaiken tietotaitonsa auliisti.

 

Viikonloppu ja järjestettyä ohjelmaa. Kävimme paikallisessa palkintoja voittaneessa palinkatislaamossa. Tarkoitus oli vierailla linnassa, mutta se peruuntui sähkökatkon vuoksi ja maanantaina on uusi yritys. Frej kävi heittämässä haastattelun paikallisradioon ja sen jälkeen pyörimistä ympäri Békéscsabaa tutustuen yhteistyökumppaneihin ja muuten vain paikallisiin ihmisiin.

                                   

                                                                          Palinka-asiantuntija 

   

                                                                                 Frej on the air

                                             

                                     Koko kööri ja radiotoimittaja Melinda, joka toimi myös oppaanamme Bekéscsabassa.

                                                                              Siitä suuri kiitos!

 

Maanantai ja toppipaikat sovittu. Heikki ja Taneli tulevat olemaan aluksi viikon kulttuuritalolla, Taneli sen jälkeen teatterissa ja Heikki A-Teamissä. Lopun toppimisen pojat tekevät Guyla-Tv:ssä.

Lähdimme koko porukka aamulla teatterille. Aamupala ja pojat lähtivät töihin. Minulla ja Frejllä oli muuta sovittua ohjelmaa. Päivän aloitus siirtyi kuitenkin meidän osaltamme puolipäivään.

 

Auto poimi meidät teatterilta ja suunta kohti Mezöhegyesiä ja Hárrukcern Janosiin kuuluvaa koulua, jossa opetetaan hevosenkäsittelyä ja ratsastamista, sekä hevosen kasvattamista ja kouluttamista aivan varsasta lähtien. Paikalliset tilalliset tuovat varsat koululle, jossa jyvät poimitaan akanoista. Valituista olisi tarkoitus kouluttaa valioyksilöitä ja loput palautuvat omistajilleen. Tällä hetkellä koululla on n 300 hevosta, aikoinaan n.3000! Samankaltainen paikka kuin Ypäjän hevosopisto.

Kokeilimme ratsastusta, liinan päässä tosin. Pakko ylpeänä mainita, että sain vapaalipun aloittamaan ensimmäisen vuosikurssin heti kun haluan. No joo, ehkä olivat vain vieraskoreita, koska taisin mainita, että itselläni on hevosia ;)

          

                                                                 

 

Hevostelun jälkeen museoon, joka on samalla historiallisella alueella kuin hevoskoulu. Uskomaton museo, todella vaikuttava. Vanha sairaala, jonka kolmeentoista huoneeseen on yksi koulun opettajista kerännyt tavaraa ja jokaisella huoneella on oma teemansa.

 

                                  

Ehdimme käymään vain niistä kolmessa ja silti aikataulumme oli mennä pitkäksi. Käsittämätön museo ja käsittämätön mies.

 

Sitten kohti linnaa, jossa meidän oli tarkoitus käydä aikaisemmin.

Linna oli aikoinaan tuhoutunut pommituksissa. mutta on rekonstruoitu alkuperäiseen loistoonsa.

Meille tarjoiltiin upea illallinen.

   

 

Ehkä jopa linnan jätti varjoonsa huikea ”project-mapping” tekniikalla toteutettu 3D-valoshow, joka päätti hienon illan.

  Linna toimii projisoinnin taustana

 

 

Tiistai meni pakatessa ja kotiin lähtöön valmistautuessa. Läksiäislahjat yhteistyöhenkilöille ja suuret köszönömit kaikille.

Aamulla aikainen herätys ja kohti kotosuomea. Haikeat jäähyväiset Unkarille. Me näemme vielä!

Lisää uusi kommentti