Aikuiskoulutusohjelma 2010-2012

1 TAUSTA

Sataedun Satakunnan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen mukainen tehtävä on järjestää ammatillista koulutusta ja sitä tukevaa muuta koulutus-, kurssi- ja palvelutoimintaa. Pääasiallinen toiminta-alue on Länsi-Suomi ja erityisesti Satakunta naapurimaakuntineen. Osa toiminnasta ja kehittämistyöstä on koulutusaloista johtuen valtakunnallista ja verkostojen kautta koko maahan ulottuvaa. Sataedun tavoite on muodostaa sellainen koulutustoiminnan kokonaisuus, jonka avulla pystytään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti toteuttamaan koulutuskuntayhtymän tehtävää. 

Satakunnan koulutuskuntayhtymän Sataedun organisaatio rakentuu kolmesta osasta: Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus sekä kehitys- ja palvelutoimintayksikkö. Sataedussa on noin 2500 opiskelijaa ja koko henkilökunnan määrä on noin 400 henkilöä.

Sataedun visio on luova oppimis- ja kehittämisverkosto, joka aktiivisena koulutuksen kehittäjänä tuottaa uudistuvaa ammatillista osaamista ja hyvinvointia.

Sataedun toiminta-ajatus on olla on merkittävä aluekehittäjä. Monipuolinen yhteisömme kasvattaa maakunnan hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Toimimme paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Kehitämme monipuolisia pedagogisia ratkaisuja ja yksilöllisiä koulutus- ja kehittämispalveluja. Mahdollistamme elinikäisen oppimisen ja ammatillisen osaamisen kehittymisen.

Sataedun toiminta perustuu arvoihin:

Asiakaslähtöisyys

Työskentelemme asiakaslähtöisesti. Kehitämme joustavia ja yksilöllisiä tapoja tarjota koulutus- ja kehittämispalveluja. Koulutamme eri-ikäisiä ja erilaisia oppijoita. Toimimme työelämän palveluyksikkönä ja yhteistyökumppanina.

Innostuneisuus

Luomme positiivista innostusta osaamisen ja ammattitaidon kehittymiseen sekä maakunnan kehittämiseen.

Turvallisuus

Huolehdimme opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista. Toimimme vastuullisesti, ja avoimesti. Rakennamme tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Hyvä työskentelyilmapiiri on meille tärkeä.

Satakunnan koulutuskuntayhtymän toimintaa ohjataan strategialla, joka perustuu kuntayhtymän arvoihin, toiminta-ajatukseen ja visioon. Strategia laaditaan Valtioneuvoston vahvistamana Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman suunnitelmakaudelle. Maakunnan väestö- ja talouskehitys luo puitteet strategialle. Kuntayhtymän ensimmäinen strategia laaditaan vuosille 2010–2012. Sataedun strategia sidotaan arkityöhön ohjelmien avulla. Sataedulle laaditaan kolme ohjelmaa: henkilöstöohjelma, aikuiskoulutusohjelma ja pedagoginen ohjelma.  

Ohjelmat eivät ole linjaorganisaation mukaisia, vaan ne tarkastelevat kuntayhtymän toiminata yli organisaatio- ja prosessirajojen.  Ohjelmissa määritellään kullekin ohjelma-alueelle tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja aikataulut tavoitteiden saavuttamiselle.  Ohjelmat laaditaan Sataedun strategiakaudelle.  Yhtymähallitus hyväksyy ohjelmat.

Sataedun strategiset tavoitteet vuosille 2010–2012 ovat:

Sataedu tuottaa laadukasta koulutusta

- monipuolinen koulutustarjonta

- työelämälähtöinen koulutustarjonta

- työelämän arvostama ammattitaito

- joustavat mahdollisuudet toteuttaa opetusta

Sataedu on vahva aluekehittäjä

- koulutus- ja innovaatiopolitiikan linkittäminen toimintaan

- osallistuminen ja vaikuttaminen maakunnalliseen kehittämiseen

- ennakointiosaamisen vahvistaminen

Sataedu on osaava työelämäkumppani

- työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä toimii

- oppisopimuskoulutuksen haltuunotto 2010–2012

Sataedu on hyvä työyhteisö

- opiskelijoiden hyvinvointi

- arvoihin pohjautuvan Sataedu hengen luominen

- osaavan henkilöstön saatavuus

- henkilöstön kehittyminen

- henkilöstön pysyvyys

2 TARKOITUS

Satakunnan koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusohjelma määrittelee aikuiskoulutuksen kehittämisen osa-alueet ja niihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet, jotka kuntayhtymän ja sen tulosalueiden tulee ottaa huomioon aikuiskoulutuksen suunnittelussa, johtamisessa ja kehittämisessä vuosina 2010–2012.

Aikuiskoulutusohjelman keskeisiä käsitteitä määritellään seuraavasti:

2.1 Ammatillinen aikuiskoulutus

Sataedussa ammatillista aikuiskoulutusta on kaikki muu koulutus paitsi nuorille suunnattu opetussuunnitelma-perusteinen perustutkintokoulutus.

Ammatillinen aikuiskoulutus jakaantuu rahoituksen ja/tai kohderyhmän perusteella seuraaviin osa-alueisiin:  

Työvoimakoulutus

Työvoimakoulutus on työministeriön rahoittamaa ja ELY-keskusten tarjouskilpailujen kautta hankkimaa koulutusta, jonka ensisijaisena tavoitteena on siihen osallistuvan henkilön työllistyminen. Työvoimakoulutus on usein tutkinto- tai osatutkintotavoitteista. Tarjouskilpailun voittaneen koulutuksen järjestäjän kanssa laaditaan hankintasopimus, jossa määritellään tarjousdokumenttiin pohjautuen koulutuksen hinta, pituus, sisältö, toteutustapa jne.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimus on työsopimus, jonka osana sovitaan työnantajan kanssa sen taholta annettavasta koulutuksesta tutkintoon tai ko. työammattiin. Yleensä oppisopimus on tutkintotavoitteista ja melkeinpä poikkeuksetta oppisopimuksen kolmantena osapuolena on koulutuksen järjestäjä, joka antaa työammattiin tai tutkintoon liittyvän tietopuolisen koulutuksen ja vastaa tutkintotilaisuuksien järjestämisestä. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus perustuu vuosittain määriteltäviin oppisopimuskoulutuksen järjestettävän  perus- ja lisäkoulutuksen yksikköhintoihin. 

Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus

Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus on Opetusministeriön (OPM) rahoittamaa valtionosuusjärjestelmään kuuluvaa aikuisille tarkoitettua koulutusta.  Aikuisten ammatillista peruskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavana päivä-, ilta- ja/tai monimuotokoulutuksena.  Ammatillista lisäkoulutusta voidaan järjestää omaehtoisena, jolloin siihen osallistuva yksityinen henkilö maksaa koulutusmaksuna  kohtuulliseksi katsottavan osuuden (2-3%) koulutuksen kustannuksista tai henkilöstökoulutuksena, jolloin koulutus on suunnattu jollekin  yritykselle. Tällöin työyhteisön osuus koulutuksen kustannuksista tulee olla vähintään  50 %.  Koulutuksen pituus voi vaihdella muutamasta päivästä muutamiin vuosiin  sen mukaan, onko koulutus tutkintotavoitteista ja/tai miten intensiivisesti se järjestetään.

Henkilöstökoulutus

Henkilöstökoulutus on työyhteisöille ja yrityksille suuntautuvaa ammatillista, yrityksen omien lähtökohtien ja tavoitteiden mukaan suunniteltua henkilöstön kehittämistä, johon ei sisälly yhteiskunnan tukea. Muilta osin se voi olla mitä tahansa aikuiskoulutusta, jota koulutuksen järjestäjä voi tarjota. Käytännössä henkilöstökoulutus on yleensä hyvin lyhytkestoista ja erityisosaamista vaativaa koulutusta, koska esim. kaikkeen tutkintotavoitteeseen koulutukseen yhteiskunnan tukea on saatavilla.

Maahanmuuttajien koulutus

Maahanmuuttajille järjestetään kotouttamiskoulutuksia, suomen kielen koulutuksia, ammatillista sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavia  koulutuksia  sekä yrityksille ja yhteisöille suunnattuja  monikulttuurisuuskoulutuksia. Maahanmuuttajien kotoutumisen tehostamiseen tähdätään opastusjärjestelmän luomisella. Koulutus- ja ohjaustoiminnan avulla tuetaan alueen yrityksiä hallitun työperusteisen maahanmuuton toteuttamisessa tavoitteena edistää yritysten, yhteisöjen ja työntekijöiden sopeutumista monikulttuurisuuteen. Maahanmuuttajille järjestetään koulutusta kaikilla em. rahoitusmuodoilla.   

Maksullinen palvelutoiminta

Maksullisena palvelutoimintana järjestetään mm. lyhyitä ammatillisia koulutuksia, kieli- ja kulttuurikoulutuksia sekä ns. kortti- ja passisuorituksia, joihin ei saada julkista rahoitusosuutta.  

Maksullisena palvelutoimintana koulutustehtävän ulkopuolella toteutetaan asiakastöitä ja räätälöityjä palveluja, joita tehdään opiskelijatöinä tai osaamispalvelujen myyntinä. Maksullista palvelutoimintaa on esim. ruokapalvelujen myynti, tilojen ja laitteiden vuokraus jne. 

2.2  Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä 

Aikuiskoulutuksen toimintaan sisältyy kiinteästi  kehittämistyö. Tätä tehtäväänsä Sataedun aikuiskoulutus toteuttaa  

yhteistyössä kehittämis- ja palveluyksikön kanssa aluekehittämisen, työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän sekä hanketoiminnan kautta.

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä säädetään ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (635/1998). Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen kehittämispalveluja.  Opetusministeriö on myöntänyt Satakunnan koulutuskuntayhtymälle luvan sisällyttää työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaan, mikä oikeuttaa kuntayhtymän hakemaan  hanke- ja kehittämisavustusta tehtävän hoitamiseen.  

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtäväänsä Sataedun aikuiskoulutus hoitaa verkostoituneena alueen yritysten, yhteisöjen, kehittäjäorganisaatioiden sekä oppilaitosten kanssa. Erityisesti painotetaan työelämäyhteyksiä ja nopeaa elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamista siten, että päällekkäisyyksiä vältetään ja sen sijaan toimijoiden vahvuudet eri osaamisalueilla otetaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön työelämän kehittämiseksi. Strategiana on osaavan työvoiman kouluttaminen yritysten käyttöön. Tavoitteena on osaamisen laaja-alainen lisääminen kaikilla koulutusaloilla. Ammatillisen osaamisen lisäksi on tavoitteena parantaa sisäisen yrittäjyyden ja yritystoiminnan käynnistämisen valmiuksia sekä tietoteknistä osaamista ja monipuolista kielitaitoa. 

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluekehittämistä

Aluekehittämisen kontribuutio aikuiskoulutukseen on kuvattu tämän ohjelman kohdassa 5.1.. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamista tukeva valtion rahoitus kanavoidaan alueellisten ELY-keskusten kautta. ELY-keskus asettaa rahoitukselle omat alueelliset painotuksensa, jotka huomioidaan TYKE –tehtävää toteutettaessa ja erityisesti hankkeita valmisteltaessa. 

Hanketoiminta

Satakunnan koulutuskuntayhtymän hanketoimintaa koordinoidaan kehitys- ja palveluyksiköstä ja sitä toteutetaan eri yksikössä. Hanketoiminnassa otetaan huomioon Satakunnan  koulutuskuntayhtymän strategia. Hanketoimintaan haetaan rahoitusta EU-, valtakunnallisista ja alueellisista hauista. Hanketoiminnalle on laadittu laatujärjestelmään oma projektien toteuttamisen toimintaohje.

2.3 Asiakkaan määrittely

Aikuiskoulutuspalveluja tarjotaan sidosryhmä- ja opiskelija-asiakkaille. Sidosryhmäasiakkaisiin kuuluvat mm. Opetusministeriö, toimialueemme ELY-keskukset sekä TE-toimistot, Satakunnan Oppisopimuskeskus ym. vastaavat julkiset tahot. Erityisen tärkeän sidosryhmän muodostavat yritykset ja liike-elämä, kunnat ja kuntien laitokset, joille koulutetaan osaavaa, ammattitaitoista työvoimaa. Opiskelija-asiakkaat kuuluvat osin tähän kohderyhmään, mutta omaehtoiseen koulutukseen osallistuessaan ja osan koulutuksen kustannuksista maksaessaan, heillä saattaa olla myös henkilökohtainen intressi ammattitaitonsa kehittämisessä.  

2.4 Tuloksellisuuden arviointi

Aikuiskoulutuspalvelujen tuloksellisuutta arvioidaan suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen määrän perusteella. Tuloksellisuutta voidaan mitata myös koulutuksiin hakeutuneiden ja osallistuneiden, koulutuksen jälkeen työllistyneiden tai jatko-opintoihin siirtyneiden määrillä ja/tai niiden suhteellisilla osuuksilla sekä keskeyttäneiden määrillä. Aipal -järjestelmän avulla kootaan omaehtoisen koulutuksen ja OPAL -järjestelmän kautta työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteita. Tuloksellisuus vaikuttaa myös rahoitukseen.  Vuonna 2010 käyttöön otetun ammatillisen lisäkoulutuksen tuloksellisuusrahoituksen (3 %) perusteena ovat suoritetut tutkinnot, myöhemmin perusteiksi tullaan ottamaan myös suoritetut tutkinnon osat ja laaja-alaisemmat kriteerit. Tällöin myös tuloksellisuusrahoituksen prosenttiosuus tulee nousemaan. 

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän, aluekehittämisen sekä hanketoiminnan tuloksellisuuden arviointi tapahtuu laatujärjestelmän mukaisen arviointimenettelyn, koottujen  asiakaspalautteiden, toteutuneiden suoritteiden sekä toiminnan rahoittajien asettamien mittareiden perusteella.

3 VIITTEET  

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/98, Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 812/98, Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 – 2012, AKKU -johtoryhmän toimenpide-ehdotukset, OPM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11, Sataedun strategia 2010 – 2012.

4 LÄHTÖKOHDAT 

4.1 Aikuiskoulutuksen tulevaisuudennäkymät 

AKKU -johtoryhmän ehdotusten lähtökohdat

KESU eli Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007-2012 (VN 5.12.2007)  asettaa tavoitteeksi ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanon. Kokonaisuudistuksen valmistelua varten Opetusministeriö asetti 16.8.2007 johtoryhmän (AKKU -johtoryhmä), jossa ovat edustettuna keskeiset ministeriöt (OPM, TM/TEM ja STM) sekä työelämän keskusjärjestöt. Lisäksi johtoryhmän tueksi asetettiin 10.11.2007 tukiryhmä, jossa ovat edustettuna aikuiskoulutuksen järjestäjät ja muut keskeiset toimijat ml. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten liitto. AKKU –johtoryhmän lähtökohdat aikuiskoulutuksen uudistamiselle ovat: 

- Tavoitteena 2010-luvun tarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä, jossa painopisteinä ovat kysyntä- ja työelämälähtöisyys, työssä ja työn ohella tapahtuva oppiminen, aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sekä tutkintojen ja tutkinnon osien joustava yhdistely.

- Lähiajan toimenpiteissä painottuvat taantuman vaikutusten lieventäminen, työllisyyden edistäminen sekä työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin vastaaminen – pitemmällä aikavälillä työvoiman saatavuuden turvaaminen ja kohtaanto-ongelmien helpottaminen.

- Lähtökohtana on koko työikäisen aikuisväestön kannustaminen osaamistaan parantavaan koulutukseen koko työuran ajan.

- Tavoitteena on vuotuisen aikuiskoulutukseen osallistumisasteen nostaminen 60 prosenttiin ja osallistumispohjan laajentaminen nykyistä kattavammaksi.

Työelämän muutosten ennakointi

Sataedun aikuiskoulutuksen kysyntä- ja työelämävastaavuus saavutetaan ennakoinnilla, joka tarkoittaa läheistä ja jatkuvaa kanssakäymistä työelämän eri toimijoiden kanssa sekä yhteiskunnallisten, erityisesti väestökehitystä sekä työ- ja elinkeinoelämän muutoksia koskevien tutkimus- ja tilastotietojen seuraamista. Ennakointi tarkoittaa jatkuvaa koulutuksen suunnittelua, jolloin ajallinen viive opetussisältöjen ja osaamisvaatimusten välillä pienenee. Oppilaitoksen ja kouluttajien tulee jatkuvalla yhteydenpidolla yritysten kanssa selvittää, millaista ammattitaitoa työelämä tarvitsee kullakin toimialalla tai alueella. Meitä tulee kiinnostaa myös, miten opetushenkilöstö voi olla mukana ammattitaitovaatimusten muutosten ennakoinnissa. Ennakointiin liittyvät pitkän tähtäimen suunnitelmat tulee tehdä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. 

Satakuntaliitto on laatinut luonnoksen uudeksi maakuntaohjelmaksi vuosille 2011 - 2014. Ohjelman runkona on kolme teemaa, Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta ja Hyvinvoiva Satakunta, joiden alle on koottu tavoitteita ja toimenpiteitä.  Sataedu antoi maakuntaohjelmaan lausunnon, jonka teemoiksi nostettiin vastuunotto maahanmuutto-teemaan, Villilän kehittäminen sekä lukioyhteistyön, aikuiskoulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen vahvistaminen ja yrittäjyyden edistäminen.   

Satakunnan ELY –keskus julkaisee säännöllisesti työllisyyskatsauksia,  joista saadaan alueellista taustatietoa koulutustarjontaa ja kehittämistoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi  laajempien  katsausten ja raporttien lisäksi.

Elinikäinen oppiminen

Ammatit uudistuvat ja niiden sisällä tapahtuu jatkuvaa ja lisääntyvää tarvetta uusiin taitoihin ja osaamiseen. Elinikäinen oppiminen turvaa yksilön kannalta työllistymisen, yritysten ja liike-elämän kannalta kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla. Satedun aikuiskoulutuspalvelujen tulee mahdollistaa elinikäinen oppiminen tarjoamalla pedagogisia vaihtoehtoja  työn ohella ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Aikuisopiskelijoille suunnattujen ohjaus- ja neuvontapalvelujen avulla henkilökohtaistetaan opiskelu ja mahdollistetaan aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen. 

4.2 Aikuiskoulutus Sataedun strategiassa

Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Sataedu aloitti toimintansa 1.1.2010 ja muodostuu seitsemästä eri oppilaitosyksiköstä, joista neljässä on toteutettu aikuiskoulutusta. Koulutuksen järjestäjien kokoaminen laajentaa ja monipuolistaa tarjolla olevaa koulutustarjontaa eri aloilla ja maakunnan eri osissa. Vahva alueellisuus varmistaa nuorille ja aikuisille hyvän koulutuksen saavutettavuuden. Aikuiskoulutuksella vastataan nopeasti työelämän tarpeisiin ja muutoksiin. Kehitys- ja palvelutoimintayksikkö organisoi Satakunnan koulutuskuntayhtymän kaikkien koulutusalojen ja toimipisteiden kehitys- ja palvelutoimintaa sekä oppilaitosten että erityisesti työelämän tarpeisiin.  Kehittämisen painopistealueita ovat mm. aikuiskoulutus, sosiaali- ja terveysalan koulutus ja maahanmuuttajien kotouttava koulutus. Satakunnan koulutuskuntayhtymän toiminta vastaa monipuolisesti Satakunnan kehittämishaasteisiin. 

Ammatillinen aikuiskoulutus on pääasiallinen toimintamuoto Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksessa Huittisissa ja Kankaanpäässä ja merkittävä Satakunnan ammattiopistossa Harjavallassa. Myös Nakkilassa aikuiskoulutuksia on järjestetty säännöllisenä toimintana nuorisoasteen koulutuksen rinnalla. Satakunnan ammattiopistossa Kankaanpäässä järjestetään aikuiskoulutusta jonkin verran, Kokemäellä ja Ulvilassa toiminta on ollut vähäistä yksittäisiä aikuiskoulutuksia lukuun ottamatta. Tulevina vuosina aikuiskoulutuksen volyymin odotetaan kasvavan valtakunnan tasolla, maakunnassamme sekä koko toimialueellamme. Samanaikaisesti nuorten ikäluokat pienenevät.  

Sataedun kilpailustrategiana aikuiskoulutuksessa tulee olla kustannustehokas koulutuksen järjestäminen, joka edellyttää tarkkaa ja ajantasaista talouden seurantaa. Joustavuus ja kyky reagoida erityisesti liike-elämän ja yritysten taholta nouseviin koulutustarpeisiin tulee säilyttää, vaikka organisaatio on kasvanut kooltaan.  

Tutkintoon tai osatutkintoon valmistava koulutus sekä koulutuksen tuotteistaminen tutkintopohjaiseksi tuo lisäarvoa kilpailussa, mutta on pidettävä mielessä, että elinkeinoelämä ei ole aina valmis siitä maksamaan.

Sataedun tulevaisuuden kannalta on tärkeää tarkastella niitä mahdollisuuksia, joita sidosryhmiemme tahoilta tulevat tarpeet meille asettavat ja mitkä ovat koulutuskuntayhtymämme resurssit vastata näihin tarpeisiin.  

4.3 Sataedun aikuiskoulutuksen lähtötilanteen SWOT-analyysi  

Aikuiskoulutusohjelman valmistelutyöryhmä on toteuttanut SWOT-analyysin aikuiskoulutuksen lähtötilanteesta:

Vahvuudet

- monialaisuus,  osaava henkilöstö

- hyvä infra

- yhteistyö kuntien ja elinkeinotoimen kanssa (esim. Pohjois-Satakunta)

- työelämäyhteydet

- asiakaslähtöisyys, palveluosaaminen

- laatutyö

- mamu-osaaminen, esim. mava

- koulutussuunnittelu 

- hankkeistaminen

- oppisopimuskoulutus

Heikkoudet

- rajoittunut koulutustarjonta

- vuoropuhelu kuntien ja elinkeinotoimen  kanssa ei kaikilla alueilla toimi

- yhteisen Sataedun hengen löytäminen ja  yhteistyöhön oppiminen

- Sataedun aikuiskoulutuksen organisointi

- nuorisoasteen opettajien aikuiskoulutus-osaaminen 

- erilaiset virkaehtosopimukset

- talousseuranta 

Uhat

- heikko työllistyminen kulttuurialalla

- kilpailevat koulutusorganisaatiot ja yksityiset koulutuksen tarjoajat 

- aikuiskoulutuksen rahoituksen väheneminen

- asiakkaiden maksukyky (omarahoitusosuudet tai maksupalveluasiakkaat) 

Mahdollisuudet

- aluekehittäminen

- yhteydet ja verkostoituminen oman yksikön alueella 

- Kaakkois-Satakunta: tilaa tekniikan alan koulutustarjonnalle (metalli- ja rakennus) 

- yksiköiden sijaintipaikkakunnat ja jäsenkunnat tarjoavat koulutustarjonnan laajentamismahdollisuuden 

- Sataedun omaleimaisuuden vahvistaminen, voimavarana erilaiset koulutusyksiköt

- markkinointi, profiloituminen

- mamu-asiantuntijuuden kehittäminen

- jalkinealan ja kulttuurialan koulutukset, valtakunnallisia osaamiskeskittymiä

- korjaus- ja piharakentaminen

4.4 Aikuiskoulutuksen sisäinen toimintaympäristö Sataedussa 

Henkilöstö

Satakunnan koulutuskuntayhtymässä on keväällä 2010 noin 250 opetusalan työtehtävissä olevaa, joista aikuiskoulutuskeskuksessa on noin 70 ja Satakunnan ammattiopistossa noin 180 henkilöä. Lisäksi  eri alojen erikoisosaajia ja asiantuntijoita käy opettamassa pääasiassa sivutoimisesti määräaikaiseen tehtävään rekrytoituina. 

Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen molemmissa yksiköissä Huittisissa ja Kankaanpäässä  sekä  Satakunnan ammattiopiston henkilöstöllä Harjavallassa ja Nakkilassa on hyvät ammatilliset ja pedagogiset valmiudet aikuiskoulutuksen järjestämiseen. Satakunnan ammattiopiston muissa yksiköissä tarvitaan lisäresursointia ja nykyisen henkilöstön aikuiskoulutusosaamisen kehittämistä sekä motivointia aikuiskoulutuksen opetustehtäviin hakeutumiseen.

Aikuiskoulutuskeskuksen ja ammattiopiston palkkausjärjestelmissä on merkittäviä eroja, jotka muodostavat lisähaasteen aikuiskoulutuksen ympärivuotiselle kehittämiselle. Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus antaa joustavan mahdollisuuden aikuiskoulutuksen järjestämiseen ympärivuotisesti sekä ilta- ja viikonloppukoulutuksena työelämän vaatimusten mukaisesti. Lähes vastaavat ehdot sisältyvät myös sosiaali- ja terveysalan opettajien sopimukseen.  

Satakunnan Oppisopimuskeskukseen perustettiin Sataedun oppisopimuskoordinaattorin tehtävä  1.4.2010 alkaen vuoden 2012 loppuun asti.  Vastaava koordinaattori on myös WinNovalla.  

Tilat, koneet ja laitteet

Sataedun oppilaitoksissa ei tällä hetkellä ole merkittävissä määrin vapaata tila-, laite- tai konekapasiteettia päiväkoulutuksena järjestettävän aikuiskoulutuksen volyymin lisäämiseksi. Tulevina vuosina tulee kapasiteettia todennäköisesti vapautumaan nuorisoasteen opiskelijamäärän laskiessa ikäluokkien pienenemisen vuoksi. Tämä tulee mahdollistamaan aikuiskoulutustarjonnan lisäämisen kaikissa ammattiopistoyksiköissä myös päiväkoulutuksena.

Prosessit

Aikuiskoulutusohjelma liittyy molempiin Sataedun ydinprosesseihin opetus ja ohjaus sekä aluekehittäminen. Pedagoginen ohjelma määrittää opetuksen ja ohjauksen prosessin kehittämistä. Aikuiskoulutusohjelma määrittää aikuisille suunnatun koulutuksen järjestämisen periaatteet. Aikuiskoulutuksella on merkittävä tehtävä aluekehittämisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Henkilöstöhallinnon prosessi ja henkilöstöhallinto-ohjelma liittyvät henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen, jota aikuiskoulutusohjelman toteuttaminen edellyttää.

Aikuiskoulutusohjelma liittyy myös johtamisen ja kehittämisen, markkinoinnin ja viestinnän ja taloushallinnon prosesseihin.  

Aikuisopiskelijoiden opiskelijapalvelujen kehittäminen turvaa aikuisten opintojen onnistumista.  

4.5 Aikuiskoulutuksen ulkoinen toimintaympäristö Satakunnassa

Sataedun lähialueella toimivia aikuiskoulutusta tarjoavia koulutuksenjärjestäjiä ovat:

- Sastamalan koulutuskuntayhtymä (Sasky)

- Länsirannikon koulutus Oy (WinNova)

- Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä (Lpky)

- Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (Sedu)

- Kankaanpään Opisto 

- useita yksityisiä yrityksiä eri koulutusaloilla (työvoimakoulutus)    

Aikuiskoulutus on verrattuna muihin koulutusmuotoihin ehkä kaikkein avoimimmassa kilpailu-tilanteessa. Kaikki työhallinnon hankkima koulutus, joka on hyvin merkittävässä roolissa aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa, ostetaan avoimien tarjouskilpailujen kautta. Omaehtoisen koulutuksen puolella kilpailu opiskelijoista alkaa olla arkipäivää. Näin myös nuorten puolella. 

Erityisesti Sasky on laajentanut sekä aikuiskoulutuksen että nuorisoasteen koulutus-tarjontaansa Sataedun alueelle useilla opintoaloilla, esim. sosiaali- ja terveysala, kulttuuriala ja erilaiset korttikoulutukset. 

Yksityiset koulutuksen järjestäjät, usein pieninä ja joustavina organisaatioina, menestyvät vähän kone- ja laiteresurssia vaativilla aloilla työvoimakoulutuksessa edullisen kustannusrakenteensa ansioista. Kilpailuvalttina Sataedulla on ammattitaitoinen, pedagogisesti pätevä kouluttajahenkilöstö, joka on usein puutteena yksityisillä kouluttajaorganisaatioilla. 

Aikaisempi yhteistyö Satakunnan aikuiskoulutuskeskusten ja ammatillisten oppilaitosten kesken mahdollistaa hyvän yhteistyön jatkumisen WinNovan kanssa, vaikka esim. työvoima-koulutuksessa kilpailemmekin hankintalain edellyttämällä tavalla. Yhteistyöstä esimerkkinä Sataedulla on joitakin yhteisiä opettajia WinNovan kanssa, samoin paljon yhteistä hankkeiden avulla toteutettavaa kehittämistoimintaa. Joillakin koulutusaloilla Sataedun oppilaitokset ovat verkostoituneet myös valtakunnallisesti.  Lisäksi Sataedun opettajia osallistuu useiden tutkintotoimikuntien työskentelyyn.  

5 AIKUISKOULUTUSOHJELMAN KESKEISET OSA-ALUEET JA TAVOITTEET

5.1 Aikuiskoulutus osana aluekehittämistä 

Satakunnan koulutuskuntayhtymän aluekehittäminen koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä prosessin osasta: ennakointi, kehittäminen ja maakunnallinen vaikuttaminen. 

Koulutuskuntayhtymä toteuttaa alueen työelämän koulutus- ja kehittämistarpeiden ennakointia sekä omaehtoisesti että yhteistyössä alueen muiden koulutuksen järjestäjien, järjestöjen sekä alueviranomaisten, erityisesti Satakuntaliiton kanssa. Omaehtoisen ennakoinnin menetelminä käytetään innovaatiotoimintaa, sidosryhmäyhteistyötä sekä tiedonhankintaa suoraan työelämästä. Ennakoinnissa tukeudutaan Turun kauppakorkeakoulun keräämään ja ylläpitämään tilastotietoon alueen rakenteellisista muutoksista ja kehittymisestä (Satamittari).

Alueellisessa kehittämistyössä tukeudutaan yhtäältä ennakointitietoon ja toisaalta kuntayhtymän strategiaan. Kehittämistyö toteutetaan projekteina, joilla kasvatetaan omaa osaamista ja samalla parannetaan alueen kilpailukykyä. Aluekehittämisen kannalta projektit pyritään suunnittelemaan ja valmistelemaan alueellisesti kattaviksi ja sisällöltään merkittäviksi laajoiksi kokonaisuuksiksi.

Kehittämistyön tuloksia hyödynnetään vaikutettaessa maakunnallisiin linjauksiin koskien toisen asteen ammatillista koulutuksen tulevaisuuden suunnitelmia. Koulutuskuntayhtymä pyrkii aktiiviseen osallistumiseen ja edustamiseen maakuntasuunnitelmia laadittaessa ja maakunnallisten tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutettaessa.

Tuloksia hyödynnetään käytännössä kehitettäessä koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta sekä tehostettaessa työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän toteuttamista.

Aluekehittämistyöllä pyritään vastaamaan seuraaviin aluekehittämisen kannalta tunnistettuihin aikuiskoulutuksen kehittämishaasteisiin:

Ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyden lisääminen ja työelämän tarpeisiin vastaaminen 

Osaavan työvoiman tuottaminen edellyttää kysyntälähtöistä ja työelämän tarpeisiin perustuvaa koulutusta, jonka suunnittelu perustuu työelämän muutoksia ja tarpeita koskevan ennakointitiedon hyödyntämiseen. Verkostoitumalla työelämän sekä maakunnallisten  ja alueellisten organisaatioiden kanssa Sataedu kokoaa tietoa koulutustarjontansa suuntaamiseen ja uudistamiseen sekä kehittämishankkeiden käynnistämiseen.  

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän tehostaminen, mikä tarkoittaa alueellisen kattavuuden lisäämistä, vaikuttavuuden parantamista ja saavutettavuuden helpottamista. 

Monialainen ja usealla paikkakunnalla toimiva Sataedu perehdyttää opetushenkilöstöään sisäistämään    työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän osaksi omaa työtään. Työssäoppimisen ja työharjoittelun ohjaustehtävään opettaja  voi liittää organisaation osaamistarpeiden kartoitusta. Opetushenkilöstön liiketoiminta- ja konsultointiosaamista kehitetään ja parannetaan kykyä toimia kokonaisvaltaisesti työelämäyhteyksien hoitajana ja osaamispalvelujen kehittäjänä.  Yhteistyössä kehitys- ja palvelutoimintayksikön kanssa käynnistetään kehittämishankkeita  ja edistetään strategisten kumppanuuksien syntyä.    

Sataedun tunnettuuden lisääminen ja aikuiskoulutusimagon vahvistaminen. 

Sataedun aikuiskoulutus kehittää valituista  koulutuspalveluistaan kärkituotteita, joilla voidaan tehdä tunnetuksi Sataedua  aikuiskouluttajana laajemminkin  ja joiden avulla Sataedun aikuiskoulutus luo omaa brändiään. Sataedun aikuiskoulutuksen lehdistötiedottamista tehostetaan. Aikuiskoulutuksen markkinoinnissa  ja tiedottamisessa hyödynnetään soveltuvia nuorisoasteen  tilaisuuksia ja vastavuoroisesti tiedotetaan nuorisoasteen tarjonnasta soveltuvissa aikuiskoulutuksen tilaisuuksissa.  Kaikessa markkinoinnissa ja tiedottamisessa toimitaan kiinteässä yhteistyössä  Sataedun markkinointi- ja viestintätiimin kanssa. 

Yrittäjyyden edistäminen

Toteutetaan ja kehitetään yrittäjille ja aloittaville yrittäjille suunnattuja, valtakunnallisestikin palkitun ’Osaava yrittäjä tekee tulosta’ –koulutusmallin mukaisia yrittäjävalmennuksia.  

Perustetaan Sataeduun osuuskunta, johon opiskelijat voivat liittyä oppiakseen ja harjoitellakseen yrittäjyyttä käytännössä ja mahdollisesti työllistyäkseen yrittäjinä koulutuksen päättymisen jälkeen.   Tavoitteena on löytää ja kehittää koulutusalojen välistä yhteistyötä ja synergiaa yritystoiminnan käynnistämiseen ja liikeidean kehittelyyn.  Erityistavoitteena on synnyttää kulttuurialan työtilaisuuksia esim. elämysteollisuuden alalle osuustoiminnan avulla.

Maahanmuuttajakoulutuksen asiantuntija kuntayhtymän alueella

Sataedu tuottaa maahanmuuttajille tarjottavia koulutuspalveluja koko toimialueellaan kysynnän mukaisesti. Sataedu kehittää valmiuksiaan toimia maahanmuuttajien kouluttajana Satakunnan aikuiskoulutuskeskuksen Huittisten yksikön asiantuntemuksella. 

5.2 Yhtenäinen Sataedun aikuiskoulutus 

Yhtenäinen Sataedun aikuiskoulutus ja sen organisointi: aikuiskoulutusta kaikissa yksiköissä.  

Ohjelmakaudella pyritään siihen, että kaikissa Sataedun yksilöissä järjestetään aikuiskoulutusta. Tämä edellyttää panostusta henkilöresursseihin lähinnä ammattiopiston puolella. Jokaisessa yksikössä tulee olla vähintään aikuiskoulutuksesta vastaava henkilö, joka koordinoi ko. yksikön aikuiskoulutustoimintaa. Kyseinen henkilö vastaa siitä, että koulutuksen suunnitteluvaiheessa tai tarjousvaiheessa sen yksikön resurssitilanne on tiedossa ja millä kustannuksilla ne ovat käytettävissä. Periaatteena aikuiskoulutuksen järjestämisessä on, että vapaana olevaa resursseja tarjotaan omakustannusperiaatteella. 

Aikuiskoulutuksen suunnittelu ja tarjouksiin osallistuminen koordinoidaan ja päätetään aikuiskoulutustyöryhmässä. Tällä varmistetaan, että Sataedun sisällä ei synny kilpailua aikuiskoulutuksen järjestämisessä ja toisaalta voidaan ohjata parhaat käytettävissä olevat resurssit koulutuksen käyttöön. 

Aikuiskoulutuksen kilpailukykyiset tuotteet ja  hinnat sekä koulutuspalvelujen tuotteistaminen

Koulutuksen kustannusseuranta tulee olla ajantasaista ja tarkkaa sisältäen kaikki muuttuvat kustannukset sekä sille kuuluvat osuudet yhteisistä kustannuksista (hallinto, kiinteistöt). Kehitetään aikuiskoulutushenkilöstön budjetoinnin, kustannuslaskennan ja –seurannan osaamista,  aikuis-koulutuksen tuotteistamisen sekä tarjousasiakirjojen ja hankehakemusten laadintataitoja.   

Asiakaspalvelun tehostaminen

Sataeduun muodostetaan yhteinen aikuiskoulutuksen asiakaspalvelua kehittävä ja koordinoiva asiakaspalvelutiimi. Aikuiskoulutuksen asiakaspalvelu järjestetään yhden luukun periaatteella, jolloin käytössä on yksi puhelinnumero: ”Sataedun aikuiskoulutus – hyvää päivää”.  

Palvelun organisointi

Sataedun aikuiskoulutus on prosessi, jonka koostuu toisiinsa saumattomasti liittyvistä prosessin osista ja prosessia tukevasta tietojärjestelmästä. Kokonaisuudessa voidaan erottaa seuraavat osa-alueet: asiakkaat/markkina, koulutustuotteet/palvelu sekä organisaation tarkoitukseen kohdennetut resurssit. Asiakaspalvelu on kuvattu edellä esityksessä ”palvelun organisointi”. Koulutustuotteet koostuvat valmiista, selkeästi määritellyistä lyhytkestoisista kursseista tai eripituisista koulutuskokonaisuuksista, joita tarpeen mukaan muokataan asiakas- ja/tai rahoittajakohtaisesti, ja jotka tähtäävät tutkintoon tai tutkinnon osiin. Koulutuspalveluja pyritään tuotteistamaan tehokkuuden lisäämiseksi, mutta joustavan asiakaspalvelun kannalta ylläpidetään valmius koulutustuotteiden asiakaskohtaiseen räätälöintiin. Sidosryhmätietoja ylläpidetään Sataedun CRM –sovelluksessa. Koulutusresurssien hallintaa kehitetään koko Sataedun tasolla. 

Systematisointi

5.3 Henkilöstön aikuiskoulutusosaaminen koko Sataedussa

Aikuiskoulutusosaamisen kehittäminen erityisesti ammattiopistossa

Panostetaan pidemmällä aikavälillä aikuiskoulutusosaamisen lisäämiseen erityisesti niissä yksiköissä, joissa aikuisten näyttötutkintoperusteista koulutusta ei ole toteutettu.  Opettajien osallistumisella aikuisopetuksen pedagogiosia valmiuksia kehittävään koulutukseen ja näyttötutkintomestarikoulutukseen luodaan edellytykset aikuiskoulutustarjonnan laajentamiseen.    

Osuvuutta ja laatua aikuisopiskelijan ohjaus- ja neuvontapalveluihin, erityisesti aikuisopiskelijan henkilökohtaistamiseen

Aikuiskoulutuksen vastuuhenkilöillä sekä vastuuopettajilla ja ryhmänohjaajilla tulee olla Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräyksen mukainen valmius antaa näyttötutkintoa suorittamaan hakeutuvalle asiakaslähtöisesti suunniteltua neuvontaa ja ohjausta näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutuksen hakeutumisessa, näyttötutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa. Henkilökohtaistamisosaamista kehitetään sisäisen koulutuksella ja perehdyttämisellä sekä soveltuviin täydennyskoulutuksiin osallistumalla.  

Sataedun kaikki osaamisalat aikuiskoulutustarjonnassa 

Esimiesten ja aikuiskoulutusvastaavien rooli on keskeinen, kun tavoitteena on sitouttaa kaikki Sataedun osaamisalat aikuiskoulutukseen ja valmiuteen käynnistää kysyntälähtöisesti alakohtaisia tai eri alojen yhteistyönä toteutettavia aikuiskoulutuksia. Aikuiskoulutuksen näkökulma tulee olla mukana toiminnan suunnittelussa siten, että aikuiskoulutuksen vastuutahot eri aloilla ovat tehtävään motivoituneita ja aikuiskoulutusten toteuttamiseen lähdetään innostuneesti mukaan.

6 OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA

Näihin aikuiskoulutusohjelman tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet, niihin liittyvät vastuut, aikataulut ja mittarit määritellään liitteessä. Ohjelma arvioidaan vuosittain. Aikuiskoulutusryhmän puheenjohtaja raportoi ohjelman toteutumista Sataedun johtoryhmää ja kuntayhtymän johtajaa. 

Ohjelman tavoitteiden toteutus, aikataulu ja mittaaminen tarkentuvat ohjelmakauden edetessä. Ohjelmien pohjalta tehdään prosessikohtaiset suunnitelmat. Toteutus ja toimenpiteet otetaan huomioon talousarviossa ja -suunnitelmassa. Toteutumisen seuranta alkaa lähtötason määrittämisestä. Sen jälkeen ohjelman tarkistamisen yhteydessä voidaan määritellä tarkempia tavoitetasoja.